Siipien kärkiväli
Hyvin suuri, 69–90 mm. Kuuluu Suomen suurimpiin päiväperhosiin. Naaraat koiraita kookkaampia. (Naarailla valkoiset raidat ovat leveämpiä kuin koirailla.)
Siipien yläpinta
Musta(nruskea), siipien keskivaiheilla leveä valkoinen juova. Takasiiven takalaidassa rivi punaisia kaarenmuotoisia täpliä. Etusiiven etureunassa juovatäplien lisäksi tyvipuolella yksi valkoinen täplä sekä kärjessä valkoista ja punaista kirjailua.
Siipien alapinta
Ruosteenpunaisen oranssi, jossa yläpinnan kuviointia muistuttavaa valkoista kuviointia. Siniharmaassa reunassa rivi mustia täpliä. Siipien tyvi siniharmaa.
Elinympäristö
Haapametsiköt.
Lentoaika
(Kesä–)heinäkuu.
Talvehtimismuoto
Toukka.
Toukan ravintokasvi
Haapa (Populus tremula), puistoissa myös poppelit.

Täpläperhoset (Nymphalidae) on maailmanlaajuisesti päiväperhosten runsaslajisin heimo yli 6.000 lajillaan. Suomessa heimoon kuuluu noin 60 lajia, jotka jaetaan nykyisin yleensä viiteen alaheimoon. Luotsiperhosten alaheimoon (Limenitidinae) kuuluu meillä kaksi lajia.

Varmimmin Kaakkois-Suomessa itärajan tuntumassa tavattava haapaperhonen on yksi Suomen suurimmista perhosista. Se on mahdollista sekoittaa kuusamaperhoseen ja häiveperhosiin. Kuusamaperhoselta puuttuu kuitenkin haapaperhoselle tyypillinen rivi punaisia täpliä takasiiven yläpinnan reunasta. Häiveperhosilla taas on silmätäplä takasiiven takakulmassa, mikä haapaperhoselta puuttuu.

Koiraat puolustavat usein mäillä olevien puiden latvoissa sijaitsevia reviirejään, joilla ne odottavat naaraita. Haapaperhosia näkee usein lentämässä matalalla kosteilla sorateillä. Kyseessä on useimmiten urokset. Naaraat munivat munat yksittäin haavan lehdille.

Haapaperhonen

Taksonomia

Heimo

Alaheimo

Tribus

Suku

Laji