Siipien kärkiväli
Hyvin pieni–pieni, 21–30 mm.
Siipien yläpinta
Koirailla hohtavan sininen, mustareunainen. Takasiiven musta reuna voi hajautua erillisiksi laikuiksi. Naarailla tummanruskea, usein tyvestä hiukan sinertävä, takasiiven ulkolaidassa punainen täplä.
Siipien alapinta
Harmaa, jossa valkoreunaisia mustia täpliä. Siipien, etenkin takasiipien reunoissa punaisia täpliä.
Elinympäristö
Niityt, hakamaat ja joutomaat.
Lentoaika
Ensimmäinen sukupolvi toukokuun puolivälistä heinäkuuhun ja toinen heinäkuusta syyskuun loppupuolelle.
Talvehtimismuoto
Toukka.
Toukan ravintokasvi
Keltamaite (Lotus corniculatus) ja puna-apila (Trifolium pratense).
Uhanalaisuus
Vaarantunut.

Meillä eteläisessä Suomessa hyvin harvinaisena tavattava kannussinisiipi ei ennen 1999 tapahtunutta suurvaellusta kuulunut Suomen vakituiseen päiväperhoslajistoon. Kannussinisiipi on ainoa maassamme vieraileva vaeltajasinisiipilaji. Se on myös ainoa sinisiipilajimme, jolla on takasiivessä selvä kannus ja sen vuoksi helppo erottaa muista noin 20:stä sinisiipilajistamme. Tosin kannus ei ole kovin pitkä (nimi ruotsiksi onkin ‘kortsvansad blåvinge’ ja englanniksi ‘short-tailed blue’). Myös joillakin nopsasiivillä on takasiivissä lyhyet kannukset.

Koiraat lentävät ympäriinsä etsiessään naaraita. Naaraat munivat munat yksitellen isäntäkasvien kukkiin. Toukilla on rauhanen, josta ne erittävät sokeripitoista ja ravitsevaa eritettä, jota muurahaiset mielellään nuolevat. Tästä syystä muurahaiset vierailevat toisinaan toukkien luona ja suojelevat niitä.

Kannussinisiipi

Taksonomia

Heimo

Alaheimo

Tribus

Suku

Laji