Siipien kärkiväli
Keskikokoinen–suuri, 47–65 mm. Naaraat yleensä koiraita suurempia.
Siipien yläpinta
Oranssi, jossa mustia täpliä. Naaraan etusiiven etureunassa kärjen lähellä melko huomaamaton valkoinen täplä.
Siipien alapinta
Etusiipi oranssinruskea, jossa mustia täpliä. Takasiiven tyvipuoli haaleankeltainen, jossa kapeita ruskeita juovia. Reunapuolessa erilaisia ruskeanvioletin sävyjä. Reuna- ja tyvipuolen välissä valkoisia täpliä ohuena nauhana.
Elinympäristö
Kosteat niityt ja metsänreunat.
Lentoaika
Heinäkuun lopulta elokuun puoliväliin.
Talvehtimismuoto
(Keskenkasvuinen) toukka.
Toukan ravintokasvi
Orvokit (Viola).
Uhanalaisuus
Vaarantunut.

Lähinnä vaeltajana Etelä- ja Kaakkois-Suomessa tavattavan etelänhopeatäplän kanta saattaa säilyä maan eteläisimmässä osassa vuoden tai parikin vaelluksen jälkeen (ns. tilapäisviipyjä). Harvinaisen lajin erottaa muista suurista hopeatäplistä kahteen osaan jakautuneen takasiiven värityksen perusteella. Lisäksi naaraan etusiiven etureunassa kärjen lähellä on pienehkö valkoinen täplä, jollaista ei muilla hopeatäplillä ole.

Etelänhopeatäplä

Taksonomia

Heimo

Alaheimo

Tribus

Suku

Laji