1- tai 2-vuotinen ruoho. Pääjuuri vähähaarainen, vaalea.
10–35 cm. Varsi haarainen, hauras, lähes kalju, usein punertava.
Säteittäinen, 5–8 mm leveä. Terälehtiä 5, vaaleanpunaisia, pyöreäkärkisiä. Verholehtiä 5, särmäisiä, kurttuisia, otakärkisiä, pystyjä, terälehtiä lyhyempiä. Heteitä 10. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 5-luottinen. Kukat yleensä pareittain lehtihangoissa tai verson latvassa.
Tyviruusukkeena ja varrella vastakkain tai yksittäin. Ruusukelehdet pitkäruotisia, varsilehdet ruodillisia–lähes ruodittomia, korvakkeellisia. Lapa pyöreä–munuaismainen, kourasuoninen, jokseenkin kalju, kiiltävä, syvään 5-liuskainen; liuskat leveitä, matalaan tylppähampaisia, hampaat lyhytotaisia.
5-osainen lohkohedelmä, kärkiosa nokkamainen, kypsyessään rullalle kiertyvä. Hedelmykset epäselvästi verkkosuonisia, etenkin sauman reunoja pitkin hienokarvaisia.
Louhikot, kalliot, jyrkänteet, lehdot, lintuluodot. Kalkinsuosija. Myös typensuosija.
Kesä–elokuu.
Silmälläpidettävä.
Kiiltokurjenpolven levinneisyys rajoittuu lounaisimpaan saaristoomme. Laji kasvaa paikoin Ahvenanmaalla ja jokseenkin harvinaisena siihen liittyvissä Varsinais-Suomen saariston osissa. Se vaatii sekä suhteellisen korkeaa kesälämpöä, pitkän kasvukauden että pitkän hallattoman syksy. Vaikka ilmasto olisikin sopiva, ei kiiltokurjenpolvi kasva missä tahansa, sillä laji on kasveistamme selvimpiä typensuosijoita. Tyypillisiä kasvupaikkoja ovat ulkosaariston lintuluotojen lokkien istumakivien pengermät, rakoset ja louhikot, joissa se kasvaa usein pensaiden varjossa. Toisinaan sitä tapaa myös lounaissaaristomme kalkkipitoisella maaperällä, joskin silloinkin on syytä epäillä että kasvualusta on linnunroiskeiden terästämä. Kiiltokurjenpolven hedelmysten kypsyttyä ne irtaantuvat yleensä odistaan ja varisevat emokasvin juurelle. Laji ei ilmeisesti leviä kovin tehokkaasti pitkiä matkoja, ja se lienee pääsyy lajin puuttumiseen monilta sinänsä aivan kelvollisen tuntuisilta kasvupaikoilta.
Muista pienehkökukkaisesta ja vaatimattoman kokoisista kurjenpolvista – ennen muuta haisukurjenpolvesta (G. robertianum), pihakurjenpolvesta (G. pusillum) ja pehmytkurjenpolvesta (G. molle) kiiltokurjenpolven erottaa yleensä helposti vähäkarvaisuutensa, pyöreän munuaismaisten lehtiensä ja pystyjen, särmikkäisten verholehtiensä perusteella.