Siipien kärkiväli
Suuri, 53–66 mm. Hopeatäplistämme suurin. Naaraat koiraita kookkaampia.
Siipien yläpinta
Oranssi, jossa mustia täpliä. Koirailla etusiivissä myös mustia juovia. Naarailla esiintyy myös harvinainen, pohjaväriltään tummempi, ruskeanvioletti muoto, valesina (alle 5% naaraista).
Siipien alapinta
Etusiipi oranssi, jossa mustia täpliä, siiven etukärki vihertävä. Takasiipi vihertävä, jossa hopeanhohtoisia poikkijuovia.
Elinympäristö
Metsämaat, joilla runsaskukkaisia niittyjä ja hakamaita.
Lentoaika
Heinäkuun puolivälistä syyskuun alkuun.
Talvehtimismuoto
Toukka.
Toukan ravintokasvi
Orvokit (Viola).

Aiemmin harvinaisena vain Kaakkois-Suomessa ja Ahvenanmaan tuntumassa havaittua keisarinviittaa voi nykyisin tavata jo lähes koko Suomessa Etelä-Lappiin saakka. Lajin erottaa muista hopeatäplistä takasiiven vihertävän ja hopeanhohtoisia juovia sisältävän alapinnan perusteella. Vaikka hopeatäpliin kuuluukin, keisarinviitalta puuttuvat siiven alapinnan hopeatäplät.

Lentokauden alkuvaiheessa koiraita tuntuu olevan lukumääräisesti naaraita enemmän, koska ne lentelevät ympäriinsä etsiessään vähemmän lentäviä ja rauhallisemmin käyttäytyviä naaraita. Naaraat munivat munat yksitellen puiden rungoille kaarnan rakoihin, joista toukat vaeltavat maahan ja ravintokasveille.

Keisarinviitta

Taksonomia

Heimo

Alaheimo

Tribus

Suku

Laji