Alalajit

Etelänlehtotuomi (metsätuomi, ssp. padus),
Pohjanlehtotuomi (pohjantuomi, ssp. borealis)
Kasvumuoto ja korkeus

Pensas tai (yleensä monirunkoinen) puu. 2–15 m.
Kukka

Säteittäinen, kehä 5-lukuinen, halkaisijaltaan 10–16 mm, voimakastuoksuinen. Terälehdet valkoisia (viljellyissä kasveissa harvoin vaaleanpunaisia), reunat pienihampaisia. Verhiönliuskat lyhyitä, kolmiomaisia, varhain karisevia. Heteitä yli 20, emiö 1-lukuinen. Kukkaperät 8–15 mm, kukinto runsaskukkainen, nuokkuva terttu.
Lehdet

Kierteisesti, ruodillisia, ehyitä, molemmin puolin lähes kaljuja, joskus alapinnalta ruskeakarvaisia. Lapa 5–10 cm pitkä, soikea, suippokärkinen, reuna hienosahainen. Syysväritys aikainen, vaaleankeltaisen ja punaisen eri sävyissä.
Silmut

Kapeita, pitkiä, teräväkärkisiä, ruskeita, laidat usein muuta suomua vaaleampia.
Hedelmä

Pieni, musta, kiiltävä, isosiemeninen luumarja.
Kasvupaikka

Lehdot, puronvarret, rantametsät ja -pensaikot, metsänreunat. Myös koristepuu.
Kukinta

Touko–heinäkuu. Kukkii lehtien puhjettua.

Tuomet, kirsikat, persikat, mantelit ja luumut kuuluvat kaikki samaan Prunus sukuun, jossa lajeja on lähes 200. Eniten niitä tavataan pohjoisen pallonpuoliskon lauhkeassa vyöhykkeessä. Varhain lehtiin puhkeava ja alkukesästä upeasti kukkiva tuomi on maaperän suhteen vaatelias pensas tai monirunkoinen puu, joka viihtyy myös varjossa. Niukassa valossa se tosin kukkii vähemmän ja muodostaa usein tiheitä, riippuvaoksaisia kasvustoja. Voimakastuoksuiset kukat houkuttelevat hyönteisiä kukkiin, etenkin kärpäsiä ja mehiläisiä. Päiväperhostemme toukkien ravintokasvina tuomi on kelpo tavaraa ainakin ruoste- ja tuominopsasiivelle ja nimestä huolimatta myös pihlajaperhoselle. Tuomen puu ja kuori sisältävät myrkyllisiä glykosidia, joka hajoaa karvasmanteliöljyksi ja sinihapoksi. Siitä tulee tuomen voimakas haju ja maku, joka on tehokas suoja eläimiä vastaan. Siitä huolimatta tuomea vaivaavat joinain kesinä tuomenkehrääjäkoit (Yponomeuta evonymellus), joiden toukat verhoavat tuomet valkoiseen seittiinsä ja syövät lehdet. Tuomi ei kuitenkaan kuole lehdettömyyteensä, vaan kasvattaa vielä samana vuonna uudet lehdet ja jatkaa elämäänsä.

Tuomen mustat marjat ovat karvaan makeita. Niistä voi tehdä hyvänmakuista likööriä tai käyttää esimerkiksi villan värjäykseen, jolloin saadaan hentoa lilaa väriä.

Tunturi-Lapissa kasvava tuomen alalaji, pohjantuomi (ssp. borealis), on 2–8 m korkea pensas. Sen lehdet ovat alta ruskeakarvaisia, kukinto pystyhkö ja kukat heikompituoksuisia.

Purppuratuomet ('Colorata') ovat punertavakukkaisia ja alkukesästä usein punertavalehtisiä etelänlehtotuomen lajikkeita.

Tuomi on Pirkanmaan maakuntakasvi.

Hägg

Taxonomi

Familj

Tribus

Släkte

Art