Alalajit
Lännenmerisinappi (ssp. maritima)
Liuskamerisinappi (ssp. baltica)
Kasvumuoto
1-vuotinen ruoho.
Korkeus
15–40 cm. Varsi tyvestä haarova, kalju.
Kukka
Teriö säteittäinen, sinipunainen (joskus lähes valkoinen), n. 1–1,5 cm leveä; terälehtiä neljä, 6–10 mm pitkiä. Verholehtiä 4. Heteitä 6, joista 2 lyhyttä ja 4 pitkää. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 1-luottinen. Kukinto hedelmävaiheessa pitenevä terttu.
Lehdet
Kierteisesti. Lapa pariliuskainen–lehdykkäinen, usein toistamiseen pariliuskainen, harvahampainen, kalju, möyheä, liuskat jokseenkin tasasoukkia, kapeita.
Hedelmä
2-siemeninen, litteähkö, möyheäseinäinen, avautumaton, 1,5–2 cm pitkä litu, jonka kärkiosa puikeansuikea, särmikäs ja tylpähkö, tyviosan yläreunassa 2 ulkonevaa liuskaa. Lituperä n. 7 mm, siirottava.
Kasvupaikka
Merenrantahietikot ja -levävallit.
Kukinta
Heinä–elokuu.

Merisinappi kuuluu merenrantojemme pioneerikasveihin. Se valtaa ensimmäisten joukossa uusia, kasvillisuudesta paljaita hiekkavalleja ja leväkasautumia sitoen juuristollaan tuulen mukana helposti irtoavaa maa-ainesta paikoilleen. Merisinappi on runsain siellä, missä sille soveltuvia hiekkarantoja on runsaasti: Yyterissä ja Kalajoella rantaviivaa koristavat nauhamaiset kasvustot voivat olla satojen metrien mittaisia. Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomen saaristossa laji on melko harvinainen, Perämeren rannikolla satunnainen.

Merisinappi levittäytyy Selkämeren rannikolla pitkälle Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan ja Uumajan rannoille, sillä virtaukset suuntautuvat Pohjanlahden itäpuolella pohjoiseen päin. Merivirrat ovat tärkeitä yksivuotisen merisinapin leviämiselle: niiden kuljettamina kasvin hedelmät voivat kellua jopa useita viikkoja itävyytensä säilyttäen. Lidun kahdesta yksisiemenisestä osasta kärjenpuoleinen irtoaa koettelemaan onneaan uusien kasvupaikkojen etsinnässä. Osa päätyy lopulta juuri oikeanlaiselle paikalle, hiekkaiselle rannalle, jossa aallokko kasaa siemeniä rannalle kertyvään ryönävalliin. Lidun tyvenpuoleinen osa jää usein versoon kiinni ja päätyy lopulta emokasvin juurelle pyrkien varmistamaan lajin säilymisen jo saavutetulla paikalla. Tuloksena on toisaalta laajoja, vakiintuneita ja pysyviä merisinappikasvustoja, toisaalta tilapäisiä yhden tai muutaman yksilön sillanpääesiintymiä.

Merisinappi on aivan omalaatuinen ilmestys merenrantakasvillisuudessamme sekä ristikukkaiskasviemme suuressa joukossa. Suomen rannoilla kasvava alalaji liuskamerisinappi (ssp. baltica) on Itämeren piirissä endeeminen – se siis puuttuu muualta maailmasta. Sen ominaispiirre ovat syvään liuskaiset lehdet ja litujen kaksi pitkää, viistoa lisäkettä, jotka tekevät niistä nuolenkärkimäisen näköisiä.

Strandsenap

Taxonomi

Ordning

Familj

Tribus

Släkte

Art