Kasvumuoto
Yksivuotinen ruoho.
Korkeus
10–70 cm. Varsi pysty–koheneva–ryömivä, runsaasti haarova, särmikäs.
Kukka
Kukat huomaamattomia, yksineuvoisia. Hedekukissa kellertävä, säteittäinen, 4–5-lehtinen, n. 1 mm leveä kehä. Heteitä 5. Emikukat kehättömiä, kahden tyvestä yhteenkasvaneen esilehden suojaamia. Suojalehdet lähes perättömiä, 2–7 mm pitkiä, monisuonisia, reunoilta ja selästä hampaisia tai sileitä (ehyitä), jauhoisia. Emiö 2-vartaloinen ja 2-luottinen. Kukinto sykeröiden muodostama tähkä.
Lehdet
Vastakkain, ylimmät kierteisesti. Ylemmät lehdet jauhoisia, lapa möyheä, kolmiomainen–lapiomainen, laita harvahampainen–ehyt. Tyvi lähes suora tai leveästi kiilamainen, alaosan lehdissä tyvihampaat isot (tyvi keihäsmäinen).
Hedelmä
Hedelmäverhiöön (kaksi tyveltä yhteenkasvanutta verholehteä) kiinnikasvanut ja sen suojaama pähkylä. Verholehdet 2–7 mm, kolmiomaisia, sileitä–nystermäisiä.
Kasvupaikka
Merenrannoilla etenkin levävallit, sisämaassa puutarhat, sokerijuurikaspellot ja kaatopaikat.
Kukinta
(Heinä–)elo–syyskuu.

Maltsat ovat lajintunnistuksen kannalta hankala suku. Ne muistuttavat kovasti savikoita, joista ne eroavat mm. lehtiasentonsa, yksineuvoisuutensa ja tyypillisten hedelmän suojuslehtien perusteella. Näiden ns. hedelmäverhiöiden ominaisuudet ovat myös tärkeimpiä erottavia tuntomerkkejä suvun sisällä.

Isomaltsa on Suomessa alkuperäinen, yksivuotinen ja monimuotoinen merenrantakasvi. Äkkiä katsottuna se muistuttaa kovasti liuskamaltsaa (A. calotheca), mutta kun hedelmäverhiöitä katsoo lähemmin, ei sekaannusta voi tapahtua. Liuskamaltsan hedelmäverhiöt ovat nimensä mukaisesti hyvin liuskaisia, isomaltsalla korkeintaan nystermäisiä. Kylämaltsasta (A. patula) isomaltsan erottaa paitsi kasvupaikkansa, usein myös lehtien muodon perusteella. Isomaltsan lehden tyvi on suora tai leveälti kiilamainen ja lehtien keihäsmäiset tyvihampaat ovat liuskaisia. Kylämaltsalla tyvihampaat ovat usein etuviistoon osoittavia. Toisin kuin kylämaltsalla, isomaltsan hedelmäverhiön laita voi olla ehyt ja selkä usein sileä. Merenrannoilla kasvavan lännenmaltsan (A. glabriuscula) hedelmäversiot ovat vinoneliömäisiä, isomaltsalla kolmiomaisia.

Isomaltsa luokitellaan monissa teoksissa villiyrttikasviksi. Sitä – aivan kuten myös sen sukulaiskasveja, jauhosavikkaa (Chenopodium album) ja hyvänheikinsavikkaa (Blitum bonus-henricus) – voi käyttää ryöpättynä pinaatin sijasta lisäämässä ruokalautastemme terveellisyys- ja myös makuindeksiä.

Spjutmålla

Taxonomi

Familj

Tribus

Släkte

Art