Lajeja

Valkokarhunköynnös (Convolvulus sepium)
Punakarhunköynnös (Convolvulus dahuricus)
Vanhoja nimiä

Isokierto, elämänlanka
Kasvumuoto

Monivuotinen köynnöstävä ruoho.
Korkeus

Varsi jopa 3 metriä pitkä, köynnöstävä, kierteisesti särmikäs, kalju.
Kukka

Teriö leveän suppilomainen, valkoinen tai joskus vaaleanpunainen, 3–6 cm leveä, yhdislehtinen, hyvin matalaan 5-liuskainen. Verhiö 5-lehtinen, lisäksi kukan alla 2 vastakkaista, miltei verhiön peittävää esilehteä. Heteitä 5. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 2-luottinen. Kukat yksittäin lehtihangoissa.
Lehdet

Kierteisesti, pitkäruotisia. Lapa kolmiomainen–herttamainen, teräväkärkinen, tyviliuskat kulmikkaita, tyvilovi V-kirjaimen muotoinen.
Hedelmä

Kota.
Kasvupaikka

Merenrantojen pensaikot, ruohostot ja leväkasaumat. Myös koristekasvi sekä viljelyjäänne ja -karkulainen puutarhoissa, takapihoilla ja joutomailla.
Kukinta

Heinä–elokuu.
Haitallisuusluokitus

Valkokarhunköynnös on luokiteltu vakiintuneeksi vieraslajiksi.

Karhunköynnös ehtii yhden kesän aikana venyä parhaimmillaan yli neljän metrinkin mittaiseksi. Tämä edellyttää jopa toistakymmentä senttiä vuorokautista kasvua – kiihkeimmän kasvukauden aikaan voi melkein nähdä kasvin kasvavan. Karhunköynnös joutuu kuitenkin nousemaan kohti korkeuksia muihin kasveihin tai säleikköön kietoutuen. Nuoret taimet tekevät hapuilevia kiertoliikkeitä löytääkseen sopivan pystyn esineen tai kasvin tuekseen. Karhunköynnös kiertyy useimpien muiden köynnöstävien kasviemme tavoin aina oikealle eli ylhäältä katsottuna vastapäivään.

Aiemman tiedon mukaan karhunköynnös kasvaa meillä merenrannikoilla alkuperäisenä. Uudemman teorian mukaan laji on tuotu maahamme, todennäköisesti 1700-luvulla. Sitä viljellään usein koristekasvina parvekkeiden, kuistien ja paviljonkien ympärillä. Toisaalta monet pitävät karhunköynnöstä puutarhassaan epätoivottuna vieraana, joka elinvoimaisuudellaan tukahduttaa muut lajit. Villi ja vapautta halajava karhunköynnös ryöstäytyy helposti omille teilleen myös pihan ulkopuolelle ja puutarhakasvien jälkeläiset ovat verraten lyhyessä ajassa saavuttaneet nykyisen asemansa asutuksen lähiympäristön kasvillisuudessa. Puutarhoissa ja niiden ympäristöön villiytyneenä näkee usein vaaleanpunakukkaista punakarhunköynnöstä; meillä alkuperäisempi laji, valkokarhunköynnös on aina valkokukkainen.

Karhunköynnöksiä muistuttava, samaan sukuun kuuluva peltokierto (C. arvensis) on selvästi pienikukkaisempi ihmisen seuralainen ja sen lehdet ovat keihästyvisiä. Muitakin karhunköynnösten näköisiä ja samaan sukuun kuuluvia kasveja saattaa löytyä puutarhoistamme ja joskus aidan takaakin karkulaisina. Niihin kuuluvat ainakin kirjokierto (Convolvus tricolor).

→ Punakarhunköynnöksen levinneisyyskartta (Kasviatlas, Helsingin yliopisto)

Snårvinda

Taxonomi

Klass

Ordning

Familj

Släkte

Art