Alalajit
Ketosuolaheinä (ssp. acetosella)
Kaitasuolaheinä (ssp. tenuifolius)
Somersuolaheinä (ssp. arenicola)
Kasvumuoto
Monivuotinen ruoho.
Korkeus
10–40 cm. Varret pystyssä yksittäin–ryhminä. Varsi harjuinen, usein punertava, kukintojen kohdalta haarova.
Kukka
Kasvi kaksikotinen, eli hede- ja emikukat eri yksilöissä. Hedekukka: Kehä muodostuu kuudesta, usein punaisesta, alle 2 mm pitkästä kalvolaitaisesta lehdestä. Heteitä 6. Emikukka: Kehä muodostuu kahdesta kolmilehtisestä kiehkurasta. Ulomman kehäkiehkuran lehdet pieniä, vihreitä, pystyjä. Sisempi kiehkura muodostaa hedelmäverhiön, jonka lehdet soikeita, ehytlaitaisia, ohuita, nystermättömiä, vihertäviä tai punaisia ja ympäröivät samankokoista pähkylää. Yhdislehtinen emiö 3-lukuinen. Kukat kiehkuroina, kiehkurat niukasti haarovissa, pitkissä tertuissa.
Lehdet
Kierteisesti, kaljuja. Aluslehtien ruoti yleensä lapaa pidempi. Lapa suikea–tasasoukka, tavallisesti keihästyvinen. Tyviliuskat suikeita–tasasoukkia.
Hedelmä
Ruskea, pyöreänsoikea, kolmisärmäinen, kiiltävä pähkylä, halkaisija noin 1 mm.
Kasvupaikka
Kuivat pellot, rinteet, tienvarret, hietikot ja hakkuuaukeat.
Kukinta
Kesä–elokuu.

Monivuotinen ahosuolaheinä viihtyy kuivilla ja happamilla kasvupaikoilla. Sen on todettu jopa karttavan kalkkipitoisia alueita. Kasvi ei pysty liuottamaan fosfaatteja kalkkipitoisesta mineraalista. Ahosuolaheinä on kiusallinen rikkaruoho, sillä se voi kasvattaa jopa puolen metrin syvyyteen tunkeutuvan pääjuuren ja pinnanläheinen juuristo voi ulottua metrinkin päähän. Tämän lisäksi pintajuuriin kehittyy juurisilmuja, joista kasvaa uusia yksilöitä. Lajin siemenet ovat pitkäikäisiä ja itävät helposti kuivilla ja lämpöisillä paikoilla. Ahosuolaheinän lehdet sisältävät runsaasti oksaalihappoa, joka toimii puolustuskeinona kasviravintoa käyttäviä eläimiä vastaan. Päiväperhoslajeista keto-, loisto-, luhta- ja pikkukultasiiven toukille suolaheinät ovat juuri se oikea ravintolähde.

Ahosuolaheinän erottaa parhaiten lähisukulaisestaan niittysuolaheinästä (R. acetosa) tutkimalla lehtiä. Ahosuolaheinän lehdet ovat keihästyvisiä, kun niittysuolaheinällä ne ovat nuolityvisiä. Niittysuolaheinä on myös kookkaampi. Ahosuolaheinästä Suomessa on kolme alalajia. Koko maassa yleisenä esiintyvän nimilajin (ketosuolaheinä) lisäksi merenrannoilla viihtyvä, kapealehtinen kaitasuolaheinä (ssp. tenuifolius) ja pohjoisen tunturikankailla tavattava lyhyt (5–25 cm) somersuolaheinä (ssp. arenicola), jonka lehdet ovat yleensä tyviliuskattomia. Somersuolaheinän voi sekoittaa Pohjois-Lapissa tavattavaan harvinaiseen, samankokoiseen, tasasoukkalehtiseen tenonsuolaheinään (R. graminifolius).

Bergssyra

Taxonomi

Familj

Tribus

Släkte

Art