Kasvumuoto
Monivuotinen ruoho.
Korkeus
5–15 cm. Varsi pysty–koheneva, usein sinipunainen.
Kukka
Teriö puuttuu. Verhiö säteittäinen, vihreä, 3,5–4,5 mm leveä, yhdislehtinen, 5-liuskainen, liuskat tylppiä, leveälti kalvolaitaisia. Heteitä tav. 10. Emiö yhdislehtinen, 2-vartaloinen, 2-luottinen. Kukat tiheinä sykeröinä varren latvassa. Tukilehdet ei tav. osakukintojen yläpuolelle ulottuvia.
Lehdet
Vastakkain, ruodittomia, pareittain yhdistyvisiä, usein yhteen suuntaan käyriä. Lapa neulasmainen, ehytlaitainen, tyviosasta karvainen, harmaan sinivihreä.
Hedelmä
Verhiöön kiinnikasvanut, 3–4 mm pitkä pähkylä. Verhiönliuskat pystyjä–sisäänkääntyneitä.
Kasvupaikka
Tienvarret, polut, kentät, vallit, painolastikummut, hietikot, kalliokedot.
Kukinta
Kesä–syyskuu.
Uhanalaisuus
Erittäin uhanalainen.

Vaaleajäsenruoho kasvaa Suomessa levinneisyysalueensa pohjoisrajoilla. Maamme lounaisimmassa kolkassa Ahvenanmaalla on pieni, hajanainen esiintymä. Lisäksi kasvi on kotiutunut Haminaan, vanhaan varuskuntakaupunkiin, ilmeisesti Venäjältä liikenteen mukana. Se kasvaa nykyään mantereella sekä Haminassa että läheisellä Vehkalahdella, satunnaisena lajia on tavattu jopa Oulun tienoilla saakka. Meillä vaaleajäsenruoho on aina kasvanut ihmistoiminnan vaikutuspiirissä painolastikasoilla, tienpenkereillä, polkujen ja katujen varsilla, nurmikentillä ja kalliokedoilla. Se jää helposti kookkaampien kasvien jalkoihin rehevillä paikoilla, mutta kuivilla ja avoimilla kasvupaikoilla menestyy syvälle ulottuvan, vankan juuristonsa varassa. Kuivimpina kesinä se saattaa hävitä jäljettömiin, mutta ilmestyä taas siemenpankista suotuisampien aikojen koittaessa. Vanhojen laidunmaiden umpeenkasvaminen sekä kaupunkiympäristön siistiminen teitä päällystämällä ja virkistysalueiden nurmettaminen ovat kaventaneet vaaleajäsenruohon elintilaa.

Yleensä kasvimaailmassa vaatimattomat kukat viestivät kasvin olevan itsepölytteinen. Ihmissilmään vaaleajäsenruohon terälehdettömät kukat eivät näytä kummoisilta. Laji on kuitenkin hyönteispölytteinen: siitepölyä kuljettavat pääasiassa muurahaiset, jotka levittävät myös loppukesästä kypsyviä siemeniä.

Vaaleajäsenruohon voi sekoittaa paljon yleisempään viherjäsenruohoon (S. annuus). Se on yksivuotinen ja yleensä ottaen myllätympien paikkojen laji kuin monivuotinen vaaleajäsenruoho. Viherjäsenruoho on nimensä mukaisesti kirkkaanvihreä, vaaleajäsenruoho harmaan sinivihreä. Molempien jäsenruohojen kukat ovat hyvin vaatimattomat, mutta vaaleajäsenruohon verhiön liuskat ovat tylppiä ja niissä on leveä, valkoinen kalvolaide; viherjäsenruoholla verhiön liuskat ovat suippoja ja vain kapealti kalvolaitaisia.

Vitknavel

Taxonomi

Ordning

Familj

Tribus

Släkte

Art