Kasvumuoto

Monivuotinen ruoho. Maavarsi haarainen.
Korkeus

10–25 cm. Monivartinen. Varsi koheneva–lähes pysty, yleensä haaraton, tyveltä hieman puutunut, karvainen.
Kukka

Vastakohtainen, 6–8 mm pitkä. Teriö yleensä sininen, harvoin sinivioletti, ruusunpunainen tai valkoinen, tyveltä yhdislehtinen, putkimainen, 3-liuskainen; ylimmät liuskat pyöreäkärkisiä, alin venhomainen, kärjestä moniliuskainen. Verholehtiä 5, sisemmät 2 isoja, selvästi kotaa pidempiä, terälehtimäisiä, verkkosuonisia; ulommat 3 sinertäviä–vihreitä, lyhyitä, kapeita. Heteitä 8, kahtena ryhmänä. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 2-luottinen. Kukinto pitkähkö, harsuhko, 10–30-kukkainen latvaterttu, esilehdet varisevat varhain.
Lehdet

Kierteisesti. Lapa suikea–pitkulainen, laita ehyt, karvainen. Alimmat lehdet ylimpiä pienempiä. Kukinta-aikaan varren alaosa lehdetön.
Hedelmä

Herttamainen, litteä, leveälti kalvoreunuksinen 2-lokeroinen kota.
Kasvupaikka

Kedot, niityt, laitumet, pientareet, kiviset mättäät.
Kukinta

Kesä–heinäkuu.
Uhanalaisuus

Vaarantunut, rauhoitettu koko Suomessa.

Isolinnunruoho on kuivien ketojen ja niittyjen katseenvangitsija somine sinisine kukkineen. Suomalaisen nimen antaja on nähnyt kukan hahmossa linnun. Kasveja tuntevalle se saattaa tuoda mieleen hernekasvien kukan, vaikka nämä eivät olekaan mitään sukua toisilleen. Toimintaperiaate on kuitenkin samanlainen: vain suuri ja painava hyönteinen – kuten kimalainen tai mehiläinen – pystyy taivuttamaan alimman terälehden kourumaisen kärjen alas, jolloin tie meden luo avautuu. Samalla paljastuvat myös heteet ja emit, ja pölytys voi tapahtua. Linnunruohojen terälehdistä kaksi muuta ovat aivan pieniä ja suuret, terälehtimäiset sivuliuskat ovat itse asiassa verholehtiä. Yleensä kukan verholehdet suojaavat nuppua ja terälehdet puolestaan houkuttelevat pölyttäjiä, mutta linnunruohoilla työnjako on mennyt osin uusiksi.

Isolinnunruoho kasvaa meillä Ahvenanmaalla. Sitä tavataan myös Turun saaristossa, mutta Manner-Suomen esiintymät lienevät jo hävinneet. Isolinnunruohoa kasvaa myös Sortavalassa nykyisen itärajamme takana, mutta ainakaan vielä ei kukaan ole havainnut sitä Itä-Suomen niityiltä. Manner-Suomessa kasvaa vielä siellä täällä lähisukuinen katkeralinnunruoho (P. amarella), jonka kukat ovat pienemmät ja tyvellä on selvä lehtiruusuke.

Tupsulinnunruoho

Polygala comosa

Ahvenanmaalla isolinnunruohon voi sekoittaa äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltuun ja rauhoitettuun tupsulinnunruohoon, jonka kukkien esilehdet säilyvät pitkään, terälehtimäiset verholehdet ovat yleensä enintään kodan pituisia ja yleensä selvästi sinipunaisia. Tupsulinnunruoho on kalkinvaatija.

→ Levinneisyyskartta (Kasviatlas, Helsingin yliopisto)

Jungfrulin

Taxonomi

Ordning

Familj

Tribus

Släkte

Art