Yleiskuvaus

Koiras isokokoinen yleisväriltään tumma, suuripyrstöinen metsäkanalintu. Naaras ruskeasävyinen, koirasta huomattavasti pienikokoisempi.
Koko

Pituus 54–90 cm, siipien kärkiväli 87–125 cm, paino keskimäärin 4 kg (vanha koiras), 1,9 kg (vanha naaras). Nuoret linnut kevyempiä. Painavimmat yksilöt Etelä-Suomessa.
Pesä

Naaraan tekemä syvennys hyvässä kätkössä pienen puun tai pensaan alla tai varvikossa.
Pesiminen

Munii huhti–toukokuussa 6–8 munaa. Vain naaras hautoo, haudonta-aika 24–29 vrk. Poikaset osaavat auttavasti lentää 24–29 vrk:n kuluttua.
Esiintyminen

Elää laajoilla metsäalueilla ja suosii soiden pilkkomia vaihtelevia kangasmetsäkuvioita, vanhoja (aarnio)metsiä, mutta kelpuuttaa myös varovaisesti käsitellyt talousmetsät. Harvinaistunut viime vuosikymmeninä. Nykyinen pesimäkanta on noin 200.000 paria. Harvinaistumisen syynä ovat lähinnä metsien ikärakenteessa tapahtuneet muutokset, suojapaikkojen väheneminen metsänhoidon toimenpiteiden takia (raivaukset ym.), soidinpaikkojen tuhoutuminen ja pienpetokantojen (supikoira) lisääntyminen.
Muutto

Paikkalintu, jonka tiedetään vain hyvin niukasti liikkuvan etäämmälle. Ei ole reviirilintu, pesimäkauden ulkopuolella koiraat liikkuvat ryhminä samoin kuin naaraatkin.
Ravinto

Kesällä erilaisia silmuja, versoja ja siemeniä. Syksyllä marjat ja vilja. Talvinen ravinto koostuu lähes pelkästään männynneulasista, joita etsii matalista, kitukasvuisista ns. hakomismännyistä.
Ääni

Soidinääni käsittää kolme osaa: näppäilyn, hiomisen ja kulauksen. Lentoon lähtöön liittyy kuuluva siipiääni.
Uhanalaisuus

Riistalintu. Muiden riistalintujen tapaan rauhoitettu metsästysajan ulkopuolella. Uhanalaisuusluokka: Elinvoimainen. (Huippuvuonna 1980 metsosaalis oli 120.000 yksilöä.)

Metso(koiras) on suurin kanalintumme. Koiras (kukko) on pääosin metallinkiiltoisesti musta. Suuri pyrstö on musta ja valkopilkkuinen. Silmän päällä on punainen ”kulmakarva”. Metsonaaras (koppelo) muistuttaa teerinaarasta, mutta on teertä isompi ja siltä puuttuu selvä siipijuova. Kaula on kuviottoman ruosteenpunainen ja pyrstö on pyöristynyt.

Urospoikanen sulkii poikaspuvun koiraan pukuun kolmen kuukauden ikään mennessä. Siinä vaiheessa sen kuitenkin tunnistaa vielä nuoreksi koiraaksi. Seuraavana keväänä se on jo hyvin samannäköinen kuin vanhemmat kukot.

Metsolla on näyttävä ryhmäsoidin, johon vain muutama kukko osallistuu. Koppelo valitsee itselleen parittelukumppanin soidintelevien metsojen joukosta. Metsokoiras on soidinpaikkauskollinen ja naaras puolestaan hakeutuu vain sellaisille soidinpaikoille, jotka täyttävät soidinpaikan ”laatuvaatimukset”. Häiriintyneitä ihmisten ilmoille eksyviä metsoja tavataan kevätaikaan vuosittain. Häiriökäyttäytyminen johtunee siitä, että metsosoitimelle ei saavu naaraita soidinpaikalla tapahtuneiden ympäristömuutosten vuoksi.

Metso on Keski-Suomen maakuntalintu ja on kuvattuna maakunnan vaakunassakin.

Tjäder

Taxonomi

Klass

Ordning

Familj

Släkte

Art