Kasvumuoto ja korkeus
Piikikäs pensas. 0,5–1,5 m. Juurivesallinen.
Kukka
Iso, noin 4–5 cm leveä, säteittäinen, kehä 5-lukuinen. Ruusunpunaisten terälehtien kärjessä lovi. Verholehdet ehyitä. Heteitä ja erillisiä emejä paljon. Emien vartalot karvaisia. Kukat yksittäin, kukkaperä nystykarvainen.
Lehdet
Kierteisesti, korvakkeellisia, ruodillisia, päätöparisia. Lehdyköitä 5–7, leveänsoikeita, 1,5–5 cm pitkiä, sahalaitaisia, päältä vaaleanvihreitä, kaljuja, alta harmahtavanvihreitä, harvakarvaisia.
Silmut
Punertavia, pieniä, kartiomaisia.
Hedelmä
Pitkänomainen, noin 1,5 cm pitkä, kalju, punainen kiulukka, jonka sisällä ruskeakarvaisia pähkylöitä.
Kasvupaikka
Tuoreet, runsasravinteiset metsät, rehevät korvet ja puronvarret. Myös koristepensas ja viljelyjäänne tai -karkulainen.
Kukinta
Kesä–heinäkuu.

Ruusut ovat isokukkaisia, piikkisiä pensaita. Niiden lehdet ovat päätölehdykkäisiä. Varsinaiset hedelmät ovat pähkylöitä, jotka eivät kuitenkaan ole näkyvissä, vaan voimakkaasti laajentuneen kukkapohjuksen ympäröimiä. Muodostunutta kokonaisuutta nimitetään kiulukaksi, ja yleensä se ymmärretäänkin ruusun hedelmäksi. Ruusulajeja erotetaan 100–250, rajaamisperusteista riippuen. Ne ovat levinneisyydeltään pohjoisen pallonpuoliskon ja lauhkean ilmastovyöhykkeen kasveja. Ruusuja on viljelty hyvin pitkään, Kiinassa ja itäisen Välimeren alueella jo ainakin 4.000–5.000 vuotta.

Karjalanruusu on Pohjois-Karjalan maakuntakukka. Se on mantereinen laji ja Suomessa levinneisyydeltään selvästi itäinen. Tiheäpiikkisen karjalanruusun piikit ovat suoria ja neulamaisia. Hyvin samantyyppisestä metsäruususta (R. cinnamomea) sen erottaa juuri piikkiensä vuoksi, sillä metsäruusun piikit voivat olla myös käyriä. Lisäksi Karjalanruusun kukkaperät ovat tavallisesti nystykarvaisia, metsäruusun nystyttömiä. Myös kiulukan muoto on hieman erilainen.

Finnros

Taxonomi

Klass

Ordning

Familj

Släkte

Art