Kasvumuoto
Yksivuotinen ruoho.
Korkeus
5–40 cm. Varsi koheneva–pysty, etenkin tyvestä haarova, usein punaraitainen.
Kukka
Kukat pieniä ja huomaamattomia. Kehä säteittäinen, 3–5-lehtinen, vihertävä, pieni, n. 1 mm leveä. Yhdistyviset kehälehdet kaljuja, kalvoreunaisia ja pyöreäkärkisiä. Emiö yhdislehtinen, 2–3-vartaloinen. Heteitä tavallisesti 3. Kukat pieninä tiheinä kukkasykeröinä. Osa kukista kaksineuvoisia (ainakin sykerön kärkikukka), osa emikukkia. Sykeröt lehtihankaisina terttuina.
Lehdet
Kierteisesti, lyhytruotisia. Lehtilapa melko paksu (mehevä), puikea–kolmiomainen, mutkaisesti tai matalaan hammaslaitainen. Päältä vihreä, niukkakarvainen, alta sinivihreä–harmaa ja tiheään rakkokarvainen (jauheinen).
Hedelmä
Kehälehtien ympäröimä pyöreähkö, ohutseinäinen pähkylä. Siemen mustanruskea.
Kasvupaikka
Puutarhat, navettojen liepeet, kaatopaikat ja merenrannat.
Kukinta
Heinä–syyskuu.

Savikoiden tunnistaminen on aika hankalaa. Tärkeä erottava tuntomerkki on siemenkuoren rakenne. Savikat sekoitetaan helposti maltsoihin (Atriplex spp.), joista ne on kuitenkin erotettavissa kaksineuvoisuutensa (maltsat ovat yksineuvoisia) ja maltsoille tyypillisten hedelmän suojuslehtien puuttumisen perusteella. Maltsojen lehdet ovat vastakkain, savikoiden kierteisesti.

Sinisavikka luokitellaan nykyisin mehisavikoiden sukuun (Oxybasis). Lajinimensä glauca se on saanut lehtien alapinnan värityksestä (glaucum ‘sinivihreä’). Englanninkielinen nimi ‘oakleaved goosefoot’ tulee lehden muodosta, eli lehdet muistuttavat muodoltaan tammenlehteä. Monien savikoiden entinen (ja muutaman nykyinen) sukunimi Chenopodium tulee kreikan kielestä tarkoittaen hanhen jalkaa, jota useiden lajien lehdet yleisesti voidaan nähdä muistuttavan. Siis tammenlehteä muistuttava siniharmaa, paksuhko, jauhoinen hanhenjalka – helppo juttu. Sinisavikan varsi on kalju ja vihreä- tai joskus punaraitainen. Muinaistulokkaaksi luokiteltu sinisavikka on yksivuotinen kulttuurin seuralainen ja viihtyy parhaiten erittäin typpipitoisilla kasvupaikoilla. Sitä tapaakin usein karjapihoilta ja kaatopaikoilta.

Blåmålla

Taxonomi

Familj

Tribus

Släkte

Art