Kasvumuoto ja korkeus

Puu. 15–30 m.
Kukka

Kehä säteittäinen, verhiö ja teriö 5-lehtisiä. Teriö kellanvalkoinen, voimakkaasti tuoksuva. Heteitä paljon, yhdislehtinen emiö 5-lukuinen. Lehtihankaisissa huiskilokukinnoissa 4–15 kukkaa. Kukinnon tyvellä iso, vaalea suojuslehti.
Lehdet

Kierteisesti. Ruodillisia, kaljuja lukuun ottamatta ruskeita karvatupsuja alapinnan suonien hangoissa. Lapa herttamainen, pitkäsuippuinen, sahalaitainen, tyveltä epämukainen, alta sinivihreä. Pituus 3–7 cm.
Silmut

Epämukaisen munanmuotoisia, pulleita, kookkaita, punaisia–vihreitä.
Hedelmä

Yksisiemeninen, palleromainen, pähkylämäinen.
Kasvupaikka

Tuoreet ja lehtomaiset kangasmetsät, kuivat lehdot, puronvarsi- ja kallionaluslehdot. Myös koristepuu.
Kukinta

Heinäkuu (myöhäisin puulajikukkijamme).
Uhanalaisuus

Rauhoitettu Ahvenanmaalla.

Lehmusten suku (Tilia) käsittää noin 30 lajia, enimmäkseen pohjoisen pallonpuoliskon lauhkean ilmastovyöhykkeen puulajeja. Euroopan luonnonvaraiseen lehmuslajistoon kuuluu viisi lajia.

Metsälehmus eli niinipuu on Suomen yleisin ja luonnonvaraisena pohjoisimpana kasvava ns. jalo lehtipuu. Se voidaan erottaa yleisesti puistopuuna käytetystä puistolehmuksesta (T. x europaea) mm. suoran ja sileän runkonsa perusteella. Puistolehmuksen runko on yleensä hyvin muhkurainen. Lisäksi puistolehmuksen lehti on altakin vaaleanvihreä, metsälehmuksen sinivihreä.

Metsälehmuksesta saatava niini oli ennen arvokasta kauppatavaraa, josta valmistettiin mm. köysiä ja mattoja. Puuaines on pehmeää, joten se sopii hyvin vuolemiseen ja veistotöihin. Metsälehmus on myös hyvä mehiläiskasvi. Kukista voidaan valmistaa rauhoittavaa, tuoksuvaa ja hyvänmakuista teetä.

Puistolehmus

Tilia x europaea (Tilia x vulgaris)

Puistolehmus on isolehtilehmuksen ja metsälehmuksen risteymä, joka vain harvoin villiytyy. Helpoiten sen erottaa metsälehmuksesta kuhmuraisella rungollaan sekä rungossa kasvavilla jälkivesoilla (jotka uutterat puistonhoitajat korjaavat pois joka alkukesä). Lisäksi metsälehmuksen kukinto on pystyhkö, puistolehmuksen riippuva. Lehden koko on 6–10 cm

→ Levinneisyyskartta

Isolehtilehmus

Tilia platyphyllos

Isolehtilehmus on nimensä mukaisesti isolehtinen (10–30 cm) verrattuna muihin lehmuksiimme. (Latinakielinen lajinimi platyphyllos tarkoittaa leveälehtistä.) Se on meillä melko harvinainen puistopuu. Hedelmävaiheessa sen erottaa parhaiten harjuisten hedelmiensä avulla. (Metsälehmuksella hedelmät ovat sileät, puistolehmuksella jonkin verran harjuiset.)

→ Levinneisyyskartta (Kasviatlas, Helsingin yliopisto)

Skogslind

Taxonomi

Ordning

Familj

Släkte

Art