Kasvumuoto ja korkeus

Pensas. 1–2 m.
Kukka

Kehä melko pieni, huulimainen. Teriö kellanvalkoinen, 10–15 mm pitkä, 2-huulinen. Ylähuuli neljäliuskainen, alahuuli ehyt. Teriön ulkopinta lyhyt-, sisäpinta pitkäkarvainen. Verhiö matalasti viisihampainen. 5 teriön pituista hedettä. Osittain yhdislehtinen emiö pitkävartaloinen, 3-luottinen. Kukat lehtihangoissa pareittain.
Lehdet

Vastakkaisia, ruodillisia, ehyitä, molemmin puolin sukas- ja nystykarvaisia. Lapa noin 5 cm pitkä, puikea, suippokärkinen, päältä himmeän harmaanvihreä, alta vaalea, korkosuoninen.
Silmut

Suippoja, ruskeita, karvaisia. Silmut vastakkain, suuntautuvat oksasta ulospäin.
Hedelmä

Nystykarvainen, tummanpunainen, kiiltävä marja. Marjat pareittain, tyvipuolelta yhteenkasvaneet. Usieita pareja lähellä toisiaan. Siemen pyöreä, litteä ja punertava.
Kasvupaikka

Lehdot. Joskus koristepensas.
Kukinta

Kesäkuu.

Kuusaman suvussa on lajeja noin 110, enimmät pohjoisen pallonpuoliskon lauhkeissa ja lämpimissä osissa. Suvussa on lukuisia koristepensaina viljeltyjä lajeja, joista monet ovat peräisin Euroopan vuoristoista tai Pohjois-Amerikasta. Lehtokuusama on tuoreiden ja kuivien lehtojen indikaattorilaji. Se on tyvestä saakka haarova pensas. Tavallisimmin sitä kasvaa lehtomaisissa rinnemetsissä ja peltojen reunoissa. Punaiset marjat ovat kitkeriä ja myrkyllisiä niin kuin kuusamien marjat yleensäkin. Marjat sisältävät ksylosteiinia ja sapoiineja ja aiheuttavat mm. kouristusta, oksentelua ja ripulia. Myrkytystietokeskuksen mukaan marjasinikuusamaa (L. caerulea var. kamtschatica) lukuun ottamatta Suomalaiset kuusamat ovat myrkyllisiä, mutta pienen määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.

Sinikuusama

Lonicera caerulea

Sinikuusamaa voi tavata Suomessa myös aidosti luonnonvaraisena (ei pelkästään puutarhakarkulaisena). Touko-kesäkuussa kukkivan sinikuusaman keltaiset kukat ovat muiden kuusamien tapaan lehtihangoissa pareittain (2 paria toisiaan vastapäätä). Marjat ovat sinisiä. Sinikuusama on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi ja laji on rauhoitettu.

→ Levinneisyyskartta

Kehtokuusama

Lonicera involucrata

Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva kehtokuusama on meillä koristepensas ja puutarhakarkulainen. Senkin kukat ovat keltaisia ja pareittain. Marjat ovat mustia.

→ Levinneisyyskartta

Rusokuusama

Lonicera tatarica

Idästä kotoisin oleva rusokuusama on vaaleanpunakukkainen. Kukat ovat isompia kuin muilla tässä mainituilla kuusamalajeilla. Marjat ovat (kellertävän)punaisia.

→ Levinneisyyskartta (Kasviatlas, Helsingin yliopisto)

Alppikuusama

Lonicera alpigena

Muitakin kuusamia meillä koristekasveina tavataan, esimerkkinä tässä vielä alppikuusama. Senkin kukat ovat punertavia–kellanvihreitä. Alppikuusama ei kovin kauaksi karkaa, eikä kovin pitkään pärjäile meillä ilman huolenpitoa.

Skogstry

Taxonomi

Ordning

Familj

Släkte

Art