Kasvumuoto ja korkeus

Oraoksainen puu tai leveä pensas. 3–8 m.
Kukka

Iso, noin 3–5 cm leveä, tuoksuva. Kehä 5-lukuinen, säteittäinen. Terälehdet sisäpuolelta valkoisia, ulkopinnalta epätasaisesti vaaleanpunaisia, pyöreäkärkisiä. Verhiönliuskat kapean kolmiomaisia, teräväkärkisiä, sisältä karvaisia. Heteitä 15–20, yhdistyneitä emejä 3–5. Kukinto 2–6 kukan sarjamainen ryhmä (tasohuiskilo).
Lehdet

Kierteisesti ja ryhmissä. Pitkäruotisia, kaljuja, joskus nuorina harvakarvaisia. Lapa 3–8 cm pitkä, puikea, suippokärkinen, sahalaitainen.
Silmut

Munanmuotoisia, punavihreitä, kiiltäviä, kaljuja. Silmusuomujen laidat lyhytkarvaiset.
Hedelmä

Pieni (1–2 cm), kitkerä, vihreä pohjushedelmä. Tummanruskeat, soikeat, litteät ja kiiltävät siemenet tuppilokodassa mehevän, laajentuneen kukkapohjuksen sisällä.
Kasvupaikka

Kuivat tai kuivahkot, kivikkoiset rinnelehdot ja lehtokalliot, rantalehdot ja -pensaikot, lehtoniityt. Kalkinsuosija.
Kukinta

Touko–kesäkuu.
Uhanalaisuus

Vaarantunut, rauhoitettu.

Metsäomenapuu on yleensä tiheälatvuksinen, oraoksainen pieni puu tai leveä pensas. Se on Suomessa, Ahvenanmaata lukuun ottamatta harvinainen ja melko vaikea erottaa villiytyneestä tarhaomenapuusta. Metsäomenapuun vuosikasvaimet, silmut ja lehdet ovat jokseenkin kaljuja toisin kuin tarhaomenapuulla. Lisäksi kukat ovat pienempiä ja terälehdet kapeampia. Lehtiruodit ovat huomattavan pitkät lehtilapaan verrattuna. Lisäksi metsäomenapuut ovat oraisia (piikkisiä), tarhaomenapuut orattomia.

Tarhaomenapuu

Malus domestica

Omenan sukuun kuuluu noin 35 lajia. Useimmat niistä kasvavat Pohjois-Amerikan, Aasian ja Euroopan lauhkeassa ilmastovyöhykkeessä. Omenapuut ovat tyypillisiä ristipölyttäjiä, monet tarhaomenalajikkeet ovat itsemartoja. Kun hedelmät ovat kypsiä eli omenat syötävässä kunnossa, on tarhaomenapuut helppo erottaa metsäomenapuusta suurempien (ja vähemmän närästävien) hedelmien perusteella. Aikaisemmassa vaiheessa orattomuus (piikittömyys) sekä lehtien lähempi tutkiminen voi antaa vastauksen: metsäomenapuun lehdet ovat kaljuja ja pitkäruotisia (1,5–3 cm), tarhaomenapuiden ainakin alta (useimmiten molemmilta puolilta) karvaisia ja lyhyempiruotisia (1–2 cm). (Tarha)omenapuulajikkeita tunnetaan maailmanlaajuisesti ainakin 7.500, joten toki eroja löytyy myös lajikkeiden kesken.

→ Levinneisyyskartta (Kasviatlas, Helsingin yliopisto)

Vildapel

Taxonomi

Familj

Tribus

Släkte

Art