Alalajit

Kesäluhtakuusio (ssp. palustris)
Pohjanluhtakuusio (ssp. borealis)
Syysluhtakuusio (ssp. opsiantha)
Kasvumuoto

2-vuotinen ruoho. Pääjuuri vahva, suora. Puoliloinen.
Korkeus

15–40(–80) cm. Varsi lähes kalju, usein ruskeanpunertava, yleensä haarainen, haarat usein kukallisia.
Kukka

Teriö vastakohtainen, punainen, joskus kellanvalkoinen, 15–22 mm pitkä, yhdislehtinen, 2-huulinen, pitkätorvinen. Ylähuuli sivuilta litteä, kärki jyrkästi kupera; alahuuli 3-liuskainen, keskiliuska sivuliuskoja pienempi, pyöreä. Verhiö maljamainen, 2-huulinen, epäselvästi 5-liuskainen. Heteitä 4. Emiö yhdislehtinen, 1-vartaloinen. Kukinto pitkä, alaosasta yleensä harsu latvatähkä.
Lehdet

Kierteisesti; tyviruusukkeellinen. Ruusukelehdet pitkäruotisia, lapa kolmiomainen, kahteen kertaan pariliuskainen. Varsilehdet lyhytruotisia, lapa puikea–tasasoukka, pariliuskainen, liuskat hampaisia tai liuskaisia.
Hedelmä

Soikeahko, suippokärkinen, ruskea, toiselta sivulta avautuva kota.
Kasvupaikka

Merenranta- ja tulvaniityt, järvenrannat, joenreunat, kosteat niityt, suonreunukset, ravinteiset suot.
Kukinta

Kesä–elokuu.

Luhtakuusio on Suomessa yleinen, mutta kasvupaikoillaan harvoin runsas. Sen punaruskeat, koristeelliset versot ja punaiset kukat erottuvat kuitenkin jo kaukaa. Luhtakuusion mesivarastoon pääsevät käsiksi vain voimakkaimmat hyönteiset, kuten kimalaiset ja mehiläiset. Kimalaisen tulee laskeutua kukan teriön alemmalle huulelle, työntyä sisään kukan uumeniin ja painaa ylempää huulta voimakkaasti päästäkseen käsiksi meteen. Näin tehdessään hyönteinen ponnauttaa kukan heteet esiin ja pölyttää kasvin samalla kun täydentää omia mesivarastojaan.

Luhtakuusio on puoliloinen ja kasvi imee lisäravintoa naapurikasvien juurista. Kasvin varsi puutuu ja säilyy törröttäjänä talven yli. Luhtakuusion suomenkielinen nimi kuvailee osuvasti sekä kasvin kasvupaikkoja että ulkonäköä. Suomessa luhtakuusio jaetaan kolmeen alalajiin, jotka eroavat toisistaan mm. esiintymisensä ja kukkimisajankohtansa perusteella. Kesäluhtakuusio (ssp. palustris) on matalahko, runsashaarainen, jo kesäkuun alussa kukkiva, isokukkainen (18–22 mm), Etelä- ja Keski-Suomessa esiintyvä luhtakasvi. Pohjanluhtakuusio (ssp. borealis) on Pohjois- ja Keski-Suomen pohjoisissa osissa esiintyvä haaraton, heinä–elokuussa kukkiva alalaji, jonka kukka on jonkin verran pienempi (n. 15 mm). Syysluhtakuusion (ssp. opsiantha) on runsashaarainen ja melko korkea, jopa 80 cm. Sen kukat ovat pieniä (14–17 mm) ja kasvi aloittaa kukintansa vasta heinäkuun lopulla. Alalajien välimuotojakin tavataan.

Kärrspira

Taxonomi

Ordning

Familj

Tribus

Släkte

Art