Lajit / alalajit

Isolumme (Nymphaea alba / N. alba ssp. alba)
Pohjanlumme (Nymphaea candida / N. alba ssp. candida)
Kasvumuoto

Monivuotinen, vahvajuurakkoinen, kellus- ja uposlehtinen vesikasvi.
Korkeus

Noin 0,5–2 m.
Kukka

Säteittäinen, 5–20 cm leveä. Valkoisia (harvoin punaisia) terälehtiä 15–25. Verholehtiä 4, lakastuvia. Heteitä monta. Emiö monilehtinen, yhdislehtinen, luottisäteitä 15–20 (isolumme), 8–12 (pohjanlumme).
Lehdet

Pitkäruotiset kelluslehdet soikeita–pyöreitä, lapa 10–30 cm, päältä kiiltävä, tummanvihreä, alta punertava. Lehtiruoti 4-onteloinen, poikkileikkaukselta pyöreä (liereä). Uposlehdet lyhytruotisia, sileitä.
Hedelmä

Mehevä, marjamainen, monisiemeninen kota. Siemenet 4–6 mm.
Kasvupaikka

Lampien, järvien ja hitaasti virtaavien jokien pehmeät pohjat, suojaiset merenlahdet.
Kukinta

Kesä–elokuu.
Uhanalaisuus

Punakukkaiset muodot rauhoitettuja koko maassa.

Suomessa on määrittelijästä riippuen kaksi tai kolme lummelajia: isolumme ja pienikokoisempi suomenlumme (N. tetragona). Isolumme voidaan jakaa kahdeksi itsenäiseksi lajiksi tai kahteen alalajiin: isolumme (ssp. alba) ja pohjanlumme (ssp. candida). Alalajeista harvinaisemman, isolumpeen kukka on puolipallomainen ja kooltaan suurempi kuin maljamainen pohjanlumpeen kukka. Pohjanlumpeen kukkapohjus on selvästi nelikulmainen. Lajien/alalajien risteymä on saanut nimen näkinlumme (Nymphaea alba x candida, aiemmin Nymphaea x borealis).

Lumpeet avaavat kukkansa vain valoisana aikana ja esim. sateella kukat saattavat sulkeutua. Kukat kelluvat veden päällä, mutta kukinnan päätyttyä kukkaperä vetäytyy kierteelle vetäen kukan upoksiin. Hedelmä kehittyy vedessä. Kun siemenet ovat kypsiä, ne vapautuvat ja kohoavat pinnalle. Ilmapitoisen siemenvaipan kannattelemina siemenet kulkeutuvat virtausten mukana uusille kasvupaikoille ja vaipuvat aikanaan pohjaliejuun itämään.

Lumpeita on käytetty lääkintään ja jopa ravinnoksi huonoina aikoina. Kansanlääkinnässä lumpeenkukkia on tuoreena tai kuivattuna kiehautettu pussissa ja sitten laitettu särkevän lihaksen päälle tuomaan helpotusta. Lumpeesta on valmistettu myös ‘oikeata’ lääkettä hermojen rauhoittamiseen ja hengityksen tehostamiseen. Lumme on Etelä-Savon maakuntakukka ja Pälkäneen kunnan tunnus (vaakunassa).

→ Pohjanlumpeen levinneisyyskartta

→ Näkinlumpeen levinneisyyskartta (Kasviatlas, Helsingin yliopisto)

Vit näckros

Taxonomi

Klass

Ordning

Familj

Släkte

Art