Kasvumuoto

Yksi- tai kaksivuotinen ruoho.
Korkeus

5–25 cm. Varsi melko hento, kalju, liereä. Nuput nuokkuvia.
Kukka

Säteittäinen, halkaisijaltaan yleensä korkeintaan 1 cm. Valkoisia, erillisiä, 4–5 mm pitkiä, puikeita, ehytkärkisiä terälehtiä 5. Terälehtien tyvellä kellertävä täplä. Erillisiä tasasoukkia, noin 3 mm pitkiä, laidoilta karvaisia verholehtiä 5. Heteitä 5. Emiö 5-vartaloinen. Kukinto monikukkainen viuhko.
Lehdet

Vastakkain, suikeita–kapean vastapuikeita, 1-suonisia, ruodittomia, noin 1 cm pituisia, ehytlaitaisia (tarkkaan katsoen hienosahaisia).
Hedelmä

Pallomainen, 2–3 mm pitkä 4-lokeroinen kota, kussakin lokerossa 2 siementä.
Kasvupaikka

Lehto- ja merenrantaniityt, kuivat laidunkedot, kalliot. Kalkinsuosija.
Kukinta

Kesä–elokuu.

Pellavaa on viljelty jo ainakin 5000 vuotta kuitu- ja myös öljykasvina. Maailmanlaajuisesti pellavakasvien heimossa on 16 sukua ja niissä alle 200 lajia. Pohjoismaissa luvut ovat 2 ja 4. Heimon suvuista tunnetuin ja suurin on Linum ja lajeista tunnetuin hyötykasvina käytetty pelto- eli kuitupellava. Sen sukulaislaji, ahopellava on yksi- tai kaksivuotinen. Yksivuotiset yksilöt ovat yleensä haarattomia, kun kaksivuotiset puolestaan kehittävät toisena vuotenaan useampihaaraisen kukkaversoston. Ahopellavan nuput ovat nuokkuvia, ja nuppuvaiheessa kukinto muistuttaa peltohatikaa (Spergula arvensis). Toisen vuotensa ahopellava saavuttaa talvehtivan lehtiruusukkeensa avulla. Ahopellava kasvaa lounaisosissa Suomea lehto- ja merenrantaniityillä sekä kosteahkoilla että kuivilla kasvupaikoilla. Ihmisen toiminta on ilmeisesti lisännyt sen kasvupaikkoja, mm. laidunkedoilla.

Peltopellava

Linum usitatissimum

Peltopellava eli kuitupellava eli öljypellava on ahopellavaa korkeampi (30–70 cm) ja isokukkaisempi, yksivuotinen viljelykasvi, jota saattaa tavata esimerkiksi rautateiden ja myllyjen läheltä, joutomailta ja esim. lintujen ruokintapaikkojen läheisyydestä. Sen kukkien terälehdet ovat yleensä sinisiä, tummaraitaisia, joskus valkoisia, teriön leveys jopa 2–3 cm. Lehtiasento on vuorottainen. Pallomainen hedelmäkota on halkaisijaltaan 6–9 mm.

→ Levinneisyyskartta (Kasviatlas, Helsingin yliopisto)

Vildlin

Taxonomi

Ordning

Familj

Släkte

Art