Siipien kärkiväli
Pieni, 29–36 mm. Naaraat hiukan koiraita kookkaampia.
Siipien yläpinta
Tumma violetinsävyinen ruskeanoranssi, jossa mustia täpliä ja pisteitä.
Siipien alapinta
Ruskeanoranssi, jossa mustia täpliä ja pisteitä. Takasiiven tyviosa ruosteenpunainen. Keskellä kellertävä poikkivyö, jonka keskimmäinen ja ylin täplä muita vaaleampia. Ulko-osa ruskeanoranssi, jossa epäselviä pyöreitä laikkuja.
Elinympäristö
Paljakat.
Lentoaika
Heinäkuun alun ja puolivälin kieppeillä. (Runsaampi parillisina vuosina.)
Talvehtimismuoto
Toukka (talvehtii toukkana 2 kautta).
Toukan ravintokasvi
Luultavasti vaivaispaju (Salix herbacea), verkkolehtipaju (S. reticulata) ja nurmitatar (Bistorta vivipara).
Uhanalaisuus
Erittäin uhanalainen, rauhoitettu Suomessa.

Kääpiöhopetäplää tavataan meillä hyvin harvinaisena vain Käsivarren kärjessä harvoilla paikoilla 600–1000 metrin korkeudella arktisissa olosuhteissa. Perhosen lentoaika on hyvin lyhyt, vain muutamia päiviä. Toukkana se sen sijaan viettää normaalisti kaksi kautta. Koiraat lentävät ympäriinsä hyvin matalalla naaraita etsiessään. Naaraat munivat munat yksi kerrallaan jäkälille ja isäntäkasvin oksille useaan eri paikkaan.

Kääpiöhopeatäplän tunnistaa siipien tummasta yläpinnasta ja takasiiven yläpinnan keskivyön keskiosan ja yläreunan silmiinpistävästi vaaleammista täplistä.

Dvergperlemorvinge

Taksonomi

Familie

Tribus

Slekt