Siipien kärkiväli
Pieni, 25–37 mm.
Siipien yläpinta
Perusväritys ruskea, joka tietystä katselukulmasta hohtaa siniviolettina. Naarailla siniviolettia vain siiven tyvipuolella mutta selvemmin nähtävissä – kuitenkin katselukulmasta riippuen.
Siipien alapinta
Harmaa, etu- ja takasiipien yli kulkee valkoinen poikkijuova. Takasiiven takakulmassa kaksi oranssia täplää.
Elinympäristö
Tammea kasvavat metsiköt.
Lentoaika
Heinäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin.
Talvehtimismuoto
Muna.
Toukan ravintokasvi
Tammi (Quercus robur).

Ahvenanmaalla ja etelärannikolla tavattava tamminopsasiipi on ainoa nopsasiipilaji, jolla siipien yläpinta on sinihohtoinen ja alapinta harmaa. Sinisiivistä sen erottaa siipien alapinnan poikki kulkeva valkoinen juova sekä valkoreunaisten mustien täplien puuttumisen perusteella. Kuten kaikilla nopsasiivillä (kangasperhosta lukuun ottamatta) tamminopsasiivelläkin on takasiiven ulkoreunassa pieni kannus.

Tamminopsasiivet viihtyvät enimmän aikaa ylhäällä tammen latvoissa. Naaraat munivat munat yksitellen tammen oksien kärjissä oleville silmuille. Keväällä kuoriuduttuaan toukat hakeutuvat silmujen sisään. Koteloituminen tapahtuu tammen rungolla jäkälien suojassa. Laji on levittäytynyt 90-luvun aikana Turun seudulta kohti itää ja koillista.

Eikestjertvinge

Taksonomi

Familie

Tribus

Slekt