Samannäköisiä lajeja
särki, säyne, turpa
Koko
15–25 cm. Painoennätys 1,24 kg.
Ulkonäkö
Kookkaampana sorva on melko korkea- ja tanakkaruumiinen särkikala. Ruumis on muodoltaan särjen ruumista korkeampi, mutta matalampi kuin lahnan tai pasurin. Pienempien kalojen ruumis kuitenkin muistuttaa särkeä. Sorvan suu on ylöspäin suuntautunut. Vatsaevät ovat selvästi selkäevän etupuolella, kun ne särjellä ovat lähes samalla kohtaa. Sorva on hiukan isosuomuisempi kuin särki. Kylkiviivalle sillä mahtuu 40–43 suomua, kun niitä särjellä on keskimäärin 42–45.
Väritys
Sorva on kookkaampana hieman särkeä tummempi, kullanhohtoiseen vivahtava. Paras värituntomerkki ovat sorvan syvänpunaiset vatsa-, perä- ja pyrstöevä. Selkä- ja rintaevissäkin on punertavaa sävyä. Millään muulla särkikalalla ei ole aivan näin punainen evävarustus. Sorvan silmä on keltainen, joskus oranssi, mutta ei koskaan niin punainen kuin särjellä parhaimmillaan.
Kutu
Kutee touko–kesäkuun vaihteessa, kun sen suosimien kutupaikkojen, matalien, ruohikkoisten lahtien veden lämpötila on noussut 17–22 asteeseen.
Ravinto
Pohjaeläimet ja kasvisravinto.
Levinneisyys ja elinympäristö
Sorva on eteläinen, lämpimien vesien laji, jota meillä on vain eteläisessä Suomessa. Sisävesissä sitä esiintyy Etelä-Pohjanmaalla Jalasjärvelle, Järvi-Suomessa Ruovedelle, Keiteleeseen ja Maaningalle asti. Suomenlahden rannikolla sorva on yleinen ja Pohjanlahdessa sitä on harvinaisempana Vaasan korkeudelle saakka. Sorva on tyypillisesti rehevien, matalien ja liejupohjaisten järvien ja merenlahtien asukki. Vesikasvillisuutta laji vaatii jo syödäkseenkin, sillä se on kalalajeistamme eniten kasvisravintoa käyttävä.

Sørv

Taksonomi

Orden

Familie

Slekt