Samannäköisiä lajeja

ei Suomessa
Koko

50–75 cm, harvoin yli 80 cm ja yli 1 kg:n painoinen. (Suomen ennätyskala 1,07 kg.)
Ulkonäkö

Nokkakalan ruumis on hyvin pitkä, tasakorkuinen ja sivuilta litistynyt. Leuat ovat venyneet pitkäksi ja kapeaksi nokaksi ja niissä on paljon teräviä hampaita. Perä- ja selkäevä ovat samankokoiset ja samalla kohtaa aivan ruumiin peräpäässä, missä pyrstö alkaa kaventua. Kylkiviiva kulkee aivan vatsan lähellä. Nokkakalaa ei erikoisen ulkonäkönsä takia voi juuri sekoittaa muihin meidän vesissämme esiintyviin kalalajeihin. Se on kuin äärimmäisen pitkäksi venytetty hauki ja nokkahaueksi kalaa ennen kutsuttiinkin, vaikkei se ole hauelle sukua.
Väritys

Väritys muistuttaa silakkaa ollen selästä sinisenvihreä ja kyljiltä hopeinen. Nokkakalan luut ovat vihreät.
Kutu

Nokkakala on ulappavesien saalistaja, mutta tulee touko–kesäkuussa matalaan rantaveteen, pinnalla kelluvan leväkasvuston sekaan kudulle. Meidän vesillämme laji ei tiettävästi kude. Lähimmät tunnetut kutualueet ovat Viron länsirannikolla ja Gotlannin vesillä. Meiltä on Hangon edustalta löydetty hieman yli parisenttisiä poikasia ja Ahvenanmerestä on pyydystetty kutuvalmiita kaloja.
Ravinto

Nokkakala on pintaveden nopea petokala ja sen tyypillistä ravintoa ovat meren ulapan parvikalat, kuten silakka, kilohaili, tuulenkalat ja kolmipiikki. Kookkaampia vapaan veden äyriäisiäkin se syö.
Levinneisyys ja elinympäristö

Nokkakala on merikala, joka meidän merialueillamme yleistyy aina silloin, kun Tanskan salmista kumpuaa suolaista vettä Itämereen ja veden suolapitoisuus nousee. Nokkakalan esiintymisessä on myös vuodenaikainen rytminsä, sillä kala muuttaa talvehtimaan Brittein saarten länsi- ja eteläpuolelle ja palaa takaisin kutualueilleen kesän alkupuolella. Suomen vesille nokkakalat ehtivät vasta loppukesästä ja alkusyksystä häipyäkseen sitten taas. Tavallinen nokkakala on lounaisilla merialueillamme ja säännöllisesti sitä saadaan kaikkialta Suomenlahdeltakin. Pohjanlahden pohjoisin nokkakalahavainto on Kokkolan edustalta.

Horngjel

Taksonomi

Klasse

Orden

Familie

Slekt