Samannäköisiä lajeja

lohen ja taimenen jokipoikaset.
Koko

4–7 cm, harvoin yli 10 cm. (Ennätyskala 12,3 cm.)
Ulkonäkö

Mudun ruumis sukkulamainen, matala ja suhteellisen leveä, niin että poikkileikkaus on pyöreän soikea. Kylkiviiva ulottuu ruumiin keskivaiheille. Kuono on tylppä ja leuat samanmittaiset. Lyhyessä peräevässä on vain 8–9 ruotoa. Mutu ei muistuta kovin paljoa muita särkikaloja, mutta värityksen takia sen voi sotkea lohen tai taimenen jokipoikasiin. Mudulla ei kuitenkaan ole rasvaevää kuten lohikaloilla.
Väritys

Selkäpuoli on yleensä tummanruskea tai vihertävä. Vaaleammissa kyljissä on 12–15 tummaa juovaa tai täplää, jotka voivat muistuttaa lohen ja taimenen jokipoikasten soikeita korkeita kylkitäpliä. Mudun kyljessä ei kuitenkaan ole punaisia pilkkuja kuten niillä. Kyljen selkäpuolella, todellisen vajaamittaisen kylkiviivan yläpuolella, kulkee kylkiviivaa muistuttava keltainen raita.
Kutu

Kutee parvissa hiekkapohjille kesäkuussa tai heinäkuun alussa. Rannikoilla se voi nousta puroihin kutemaan.
Ravinto

Pienet pohjaeläimet, vesikirput, hyönteistoukat.
Levinneisyys ja elinympäristö

Mutua esiintyy sisävesissä koko maassa. Päinvastoin kuin muita särkikaloja, sitä on myös Jäämereen laskevissa vesistöissä ja tunturijärvissä ja –puroissa jopa 500 metriä merenpinnan yläpuolella. Mutu suosii kirkkaita, mutta ei kovin happamia vesiä. Rehevöitymistä se sietää huonosti, joten kaikissa järvissä sitä ei ole. Järvien lisäksi mutua esiintyy joissa, puroissa ja kaikilla merenrannikoillamme, missä rehevöityminen kuitenkin on vähentänyt sen määrää. Mutu liikkuu kesäisin pienissä parvissa kivi- ja sorapohjaisilla rannoilla hyvinkin matalassa. Talvisin se vetäytyy syvemmälle.

Mutu ei pienen kokonsa takia juuri jää pyydyksiin, mutta rantavesissä sen voi nähdä helpostikin, sillä mutu on peloton ja utelias kala, joka saattaa tulla nyppimään rantavedessä seisojan säärikarvoja ja oppia syömään kädestä.

Ørekyt

Taksonomi

Orden

Familie

Slekt