Samannäkoisiä lajeja
härkäsimppu (sisävesissä), kirjoeväsimppu
Koko
6–8 cm. (Ennätyskala 13,6 cm.)
Ulkonäkö
Heimonsa tapaan kivisimpulla on leveä pää, silmät lähes päälaella ja rintaevät ovat suuret, pyöreä ja siipimäisesti levällään kalan maatessa pohjassa. Kivisimppu on hyvin samannäköinen kuin kirjoeväsimppu. Myös härkäsimpun sisävesimuotoon sen saattaa sekoittaa. Vatsaevän sisin ruoto on kivisimpulla saman mittainen kuin uloin ruoto, kirjoeväsimpulla sisin ruoto on ulointa ruotoa lyhyempi. Kivisimpun ja kirjoeväsimpun pyrstön varsi, eli matka peräevän takareunasta pyrstöevän tyveen, on lyhyempi kuin peräevän pituus. Härkäsimpun järvimuodolla pyrstön varsi on yhtä pitkä kuin peräevä. Myös kiduskannen taaksepäin sojottava piikki on kirjoeväsimpulla ja kivisimpulla kärjestään ylöspäin käyristynyt. Härkäsimpulla se on suora.
Väritys
Yläpinnoilla epäsäännöllistä tummanruskeaa kuviointia, vatsapuoli vaalea. Vatsaevät ovat värittömät, eivät raidalliset kuten kirjoeväsimpulla.
Kutu
Kutee keväällä kivikkopohjilla. Koiras muokkaa pesän kivenkoloon, jonka kattoon useampi naaras kiinnittää mätimunansa. Koiras hedelmöittää ne ja jää n. neljäksi viikoksi hoivaamaan munia, kunnes ne kuoriutuvat.
Ravinto
Hyönteistoukat ym. pohjaeläimet.
Levinneisyys ja elinympäristö
Kivisimppu esiintyy koko maan sisävesissä pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta, sekä kaikilla rannikoillamme ja Ahvenanmaallakin. Pieniä simppuja voi olla runsaastikin sopivalla matalalla kivipohjalla, jossa niille riittää piilopaikkoja. Virtaavien vesien kivikkorannoilla niitä voi olla useita neliömetrillä. Kirjoeväsimpun kanssa samoissa vesissä esiintyessään kivisimppu yleensä valtaa matalammat rannat ja virtojen alajuoksut.

Kivisimppu on yleinen kivikkorantojen jöröttäjä, jota voi nähdä kahlaamalla hiljaa rantavedessä ja kääntelemällä sopivan näköisiä pohjakiviä. Kun kivi käännetään huomaamattomasti, jää sen alla piilotellut kivisimppu yleensä paikalleen.

Hvitfinnet steinulke

Taksonomi

Klasse

Orden

Familie

Slekt