Kasvumuoto

Monivuotinen ruoho.
Korkeus

30–80 cm. Varret pystyssä yksittäin–ryhminä. Varsi kalju, yleensä haaraton.
Kukka

Kasvi kaksikotinen, eli hede- ja emikukat eri yksilöissä. Hedekukka: Pieni, vaatimaton, noin 2–3 mm leveä. Kehä 6-liuskainen. Heteitä 6. Emikukka: Emiö 3-lukuinen. Kukinto yleisväritykseltään punertava, lehdetön, harvahaarainen, haarat edelleen haarattomia tai kertaalleen haarovia.
Lehdet

Ruusukelehdet melko pitkäruotisia, 2–5 kertaa leveytensä pituisia, nuolityvisiä, tyviliuskat tavallisesti ehyitä. Varsilehdet (2–4) kierteisesti, ruodittomia, lehtien tyviliuskat pitkiä. Korvaketuppi kalvomainen, ruskehtava.
Hedelmä

Kolmisärmäinen, tummanruskea, kiiltävä, noin 2 mm pitkä pähkylä.
Kasvupaikka

Niityt, pientareet, pihat, lähteiköt, lehdot.
Kukinta

Touko–heinäkuu.

Suolaheinät ovat kaksikotisia ja tuulipölytteisiä. Ne ovat saaneet nimensä siitä, että ne maistuvat suolaiselta tai ehkä paremminkin happamalta. Happamuus johtuu oksaalihaposta, jota on myös niittysuolaheinän lähilajeilla, ahosuolaheinällä (R. acetosella) ja lapinsuolaheinällä. Ahosuolaheinän erottaa niittysuolaheinästä pienemmän koon ja keihästyvisten lehtiensä ansiosta. (Ahosuolaheinän tieteellinen lajinimi acetosella on acetosan diminutiivi. Acetosa perustuu latinan acetum sanaan, joka tarkoittaa etikkaa ja viittaa luonnollisesti lehtien makuun.) Niittysuolaheinää on käytetty yrttinä, vaikka suurina määrinä nautittuna oksaalihappo on myrkyllistä. Päiväperhoslajeista keto-, loisto-, luhta- ja pikkukultasiiven toukille suolaheinät ovat juuri se oikea ravintolähde.

Niittysuolaheinä on koko maassa yleinen niittyjen, peltojen, pientareiden ja hakamaiden kasvi. Se on monimuotoinen ja se jaetaan kahteen muunnokseen, nurmisuolaheinä (var. acetosa) ja lähteikkösuolaheinä (var. fontanopaludosus). Lapinsuolaheinää (R. lapponicus) pidettiin aiemmin niittysuolaheinän alalajina.

Lapinsuolaheinä

Rumex lapponicus (Rumex acetosa ssp. lapponicus)

Lapinsuolaheinää pidettiin aiemmin niittysuolaheinän alalajina, nimensä mukaisesti pohjoisessa viihtyvänä. Se on niittysuolaheinää pidempi, moninivelisempi (kukinnon alla on 4–6 niveltä, niittysuolaheinällä 3–5) ja sen ruusukelehdet ovat selvästi leveämpiä. Lapinsuolaheinä tavataan pohjoisess Lapissa, varmimmin Käsivarren Lapissa. Lapinsuolaheinä kukkii heinä–elokuussa.

→ Levinneisyyskartta

Tulisuolaheinä

Rumex thyrsiflorus

Aho- ja niittysuolaheiniä harvinaisempi suolaheinälajimme on silmälläpidettäväksi luokiteltu tulisuolaheinä. Se on suolaheinistä kookkain (jopa 1,2 m) ja selvästi tuuhein. Sen kukinto on kahteen kertaan haarova. Neljäs suolaheinälajimme, pohjoinen tenonsuolaheinä (R. graminifolius) on suolaheinistämme pienin ja harvinaisin ja luokiteltu silmälläpidettäväksi.

→ Levinneisyyskartta (Kasviatlas, Helsingin yliopisto)

Engsyre

Taksonomi

Familie

Tribus

Slekt