Yleiskuvaus

Koiras iso, tummasävyinen ja lyyrapyrstöinen, naaras ruskeasävyinen, keskikokoinen metsäkanalintu. Molemmilla sukupuolilla valkea siipijuova.
Koko

Pituus 40–58 cm, siipien kärkiväli 65–80 cm, paino 1,2–1,3 kg (koiras) ja 0,9–1 kg (naaras). Nuoret linnut kevyempiä. Teeren paino kasvaa etelästä pohjoiseen.
Pesä

Naaraan kuopima syvennys, jossa vuorauksena korsia, kuivia lehtiä, havuja, höyheniä ym. Sijaitsee hyvässä kätkössä yleensä pienen puun tai pensaan alla tai varvikossa.
Pesiminen

Munii touko(–kesä)kuussa tavallisimmin 8–10 munaa. Naaras hautoo, haudonta-aika 23–29 vrk. Poikaset lentokykyisiä 7–14 vrk:ssa. Naaras vahtii pesän jättäviä poikasia kuukauden verran.
Esiintyminen

Viihtyy lähes kaikenlaisessa metsäisessä ympäristössä, mutta suosii erityisesti valoisia metsän ja aukean reunavyöhykkeitä, mielialueina soiden laiteet, rannat ja saaret, peltojen ja hakkuuaukeiden laitamat. Talvisin riippuvainen keski-ikäisistä koivikoista. Suomen teerikannaksi arvioitu 350.000–500.000 paria, mutta se on ollut aikaisemmin suurempi. Syinä kannan taantumiseen pidetään koivikoiden häviämistä, metsänperkausten epäsuotuisaa vaikutusta suojapaikkoihin sekä pienpetojen (supikoira) runsastumista.
Muutto

Paikkalintu, mutta osa yksilöistä (todennäköisesti nuoret linnut) vaeltavat syksyisin ja keväisin 10–25 km:n säteellä.
Ravinto

Vaihtelee vuodenajan mukaan. Koostuu kesällä silmuista, versoista ja siemenistä, syksyllä marjoista ja viljasta, talvella koivun urvuista, lepän norkoista sekä lehtipuiden silmuista ja myös männyn siemenistä.
Ääni

Soidinäänet kuherrusta ja sointuvaa pulputusta, joka useiden lintujen yhtäaikaisesti esitettynä muuttuu yhtäjaksoiseksi väräjäväksi kuorolauluksi. Pulputuksen ja kuherruksen katkaisee vähän väliä voimakkaana kuuluva suhaus.
Uhanalaisuus

Riistalintu. Muiden riistalintujen tapaan rauhoitettu metsästysajan ulkopuolella. Uhanalaisuusluokka: Elinvoimainen. Suomen runsaslukuisin ja pyydetyin metsäkanalintu ja toiseksi pyydetyin riistalintu. Huippuvuosina teerisaalis on ollut noin 200.000 yksilöä. (Vertaa sinisorsa.)

Teerikukko on helppo tuntea; sinimusta, lyyrapyrstöinen ja isokokoinen kanalintu. Lennossa tummanruskeilla siivillä on selvästi näkyvä siipijuova ja pyrstö näyttää pitkältä. Silmän yläpuolella on punainen heltta, joka on suurimmillaan pesintäkauden alkaessa. Naaraspukuinen teeri muistuttaa metsonaarasta, mutta on pienempi, sillä on selvä valkea siipijuova ja kellanruskean poikkijuovikas kaula sekä halkoinen pyrstö. Teeren koivet ovat höyhenpeitteiset, varpaat ovat tummanruskeat, nokka on musta ja silmän värikalvo tummanruskea.

Teerikoiraat kokoontuvat keväisin ryhmäsoitimelle, missä naaraat valitsevat ominaisuuksiltaan parhaan koiraan parittelukumppanikseen. Soidinpaikaksi lajille kelpaavat avoimet ympäristöt kuten suot, rauhalliset pellot, lampien ja järvien jäät.

Birkhuhn

Taxonomie

Klasse

Ordnung

Familie

Gattung

Art