Yleiskuvaus

Tyypillinen harmaahanhi, jonka nokka lähes yksivärisen vaalean punainen. Aikuisen parhaita tuntomerkkejä ovat valkoinen otsalaikku ja vatsan mustat, poikittaiset raidat.
Koko

Pituus 64–78 cm, siipien kärkiväli 130–160 cm, paino 2–2,9 kg.
Pesä

Matala pesä kasvillisuuden joukossa. Aines erilaista saatavilla olevaa kasvimateriaalia, vuorattu tummasävyisillä höyhenillä.
Pesiminen

Munii 3–7 (tavallisesti 5–6) munaa toukokuun loppupuolella ja kesäkuussa. Haudonta-aika 22–28 vrk. Poikaset lentokykyisiä 40–43 vrk:ssa. Pesii yksittäisparein tai löyhissä kolonioissa. Ei pesi Suomessa.
Esiintyminen

Pesii tundralla Koillis-Venäjällä ja Siperiassa. Nähdään maassamme muuttoaikoina erityisesti syksyisin, joskus suurinakin parvina. Myös joitakin talvihavaintoja tunnetaan. Suomen ylimuuttavat linnut talvehtivat Pohjanmeren ympäristössä.
Muutto

Syysmuutto syys–marraskuussa. Kevätmuutto huhti–toukokuussa.
Ravinto

Erilaiset kasvit kuten ratamot (Plantago) ja suolakkeet (Triglochin) ja kasvinosat, joita linnut laiduntavat merihanhen tapaan kosteilla niityillä. Esiintyy myös sänkipelloilla ravinnonhaussa.
Ääni

Tunnusomainen ääni on nopea ja terävä ”klik-klik-klik-klik”, jota kuuluu pajattavien ja porisevien äänien lomasta aika ajoin.

Tundrahanhen nokka on aikuisella linnulla lähes yksivärisen vaalean ruusunpunainen ja nokan kynsi on valkoinen. Nuoren yksilön nokka on harmaa (sinipunertavaan vivahtava). Myös nokan kynsi on harmaa. Nokan tyvelle ilmestyy valkoista ensimmäisessä sulkasadossa. Nuorelta tundrahanhelta puuttuu kaulansivun pitkittäisuurteet sekä vatsan tummat poikkijuovat. Nuori tundrahanhi saavuttaa aikuispuvun kaikki tuntomerkit seuraavan kesän sulkasadossa. Laji on sekoitettavissa kiljuhanheen, jonka nokka on kuitenkin lyhyempi ja nokan tyven vaalea alue laajempi. Lisäksi kiljuhanhella on keltainen silmärengas.

Blässgans

Taxonomie

Klasse

Ordnung

Familie

Gattung

Art