Kasvumuoto
Monivuotinen, juurimukulallinen ruoho.
Korkeus
5–15 cm. Varsi koheneva–pysty, haaraton, kalju.
Kukka
Teriö säteittäinen, kirkkaan keltainen, n. 30 mm leveä; kehälehtiä 6, torvimaisia mesilehtiä 6. Heteitä paljon. Emiö erilehtinen, emejä useita. Kukat yksittäin, vanan päässä tukilehtien yläpuolella.
Lehdet
Pitkäruotisia aluslehtiä (ruusukelehtiä, suoraan mukulasta) yleensä 1, joskus 2. Lapa pyöreä, syvään liuskainen. Ruodittomia varsilehtiä (kukan tukilehtiä) 3, kiehkurana kukan alla, syvään sormiliuskaisia, 5–8 cm leveitä, näyttävät yhdeltä pyöreältä, liuskaiselta kukan tukilehdeltä. Kaikkien lehtien lapa kalju.
Hedelmä
Tuppilo, joita yleensä 6, pituus n. 15 mm.
Kasvupaikka
Puistot ja pihat. Koristekasvi ja karkulainen.
Kukinta
(Maalis–)huhti–toukokuu.

Talventähti (meillä yleisimmin italiantalventähti) on yksi varhaisimmista ruohovartisista kukkijoistamme yhdessä lumikellojen (Galanthis spp.) kanssa. (Toki muutamat puut kukkivat vieläkin aikaisemmin.) Niin kuin tarkemmasta lajinimestä voi päätellä, laji on yleinen Italiassa, mutta toki muuallakin Keski-Euroopassa sitä tavataan aidosti luonnonvaraisena. Latinan synonyymi Eranthis bulgarica vie lajin Bulgarian kasvikartalle. Meillä talventähdet ovat koristekasveja, jotka säilyvät juurimukuloidensa ansiosta paikoillaan hoitamattomanakin vuosikausia. Varhaisen kukintansa ansiosta italiantalventähteä ei voi sekoittaa mihinkään muuhun kasvilajiin, paitsi ehkä meillä huomattavasti harvinaisempaan lähisukulaiseensa, turkintalventähteen (E. cilicica), joka on hyvin saman näköinen, mutta hiukan suurikukkaisempi, ja sen lehtien liuskat ovat kapeampia. Kaikkiaan talventähtiä tunnetaan 8 lajia.

Winterling

Taxonomie

Familie

Tribus

Gattung

Art