Kasvumuoto

Monivuotinen ruoho
Korkeus

30–60 cm. Varsi haaraton, kalju.
Kukka

Kehä palleromainen, keltainen, 2–4 cm leveä. Terälehtiä 5–15, pieniä, kapeita, verholehtien sisällä. Verholehtiä n. 15, koveria, keltaisia, terälehtimäisiä. Heteitä monta. Emiö erilehtinen, emejä useita. Kukat yksittäin tai 2–3 kukan viuhkona.
Lehdet

Kierteisesti, tyvilehdet pitkäruotisia, varsilehdet lyhytruotisia–ruodittomia. Tyvilehtien lapa pyöreähkö, tav. syvään 5-liuskainen, liuskat edelleen 3-halkoisia ja hammaslaitaisia. Varsilehtien lapa pienempi ja kapeampiliuskainen.
Hedelmä

Tummanruskea, ryppyinen, köliselkäinen, teräväkärkinen tuppilo. Tuppiloita useita yhdessä.
Kasvupaikka

Lehdot, lehto- ja lettokorvet, lähteiköt, tulvapensaikot, niityt, tunturiniityt ja lumimaat. Myös koristekasvi ja viljelykarkulainen.
Kukinta

Touko–heinäkuu.

Kullero on erityisesti Lapin niittyjen, lehtojen ja lettokorpien laji. Se on yleinen tunturiniityillä ja puronvarsilla, mutta levittäytynyt myös ihmisen luomille tuoreille niityille. Pohjoisesta leimastaan huolimatta kullero menestyy myös etelämpänä. Suurin osa Etelä-Suomen lehdoista on sille liian pimeitä, mutta paikoin Etelä-Hämeen ja -Savon rehevillä seuduilla kullero on jopa runsas.

Ensimmäiset kullerot kukkivat toukokuussa, mutta paljakalta kasveja löytää kukassa vielä elokuussakin. Kulleron kukka on rakenteeltaan melko alkeellinen: kehälehtiä on paljon ja ne ovat kierteisesti. Ne miltei sulkevat pallomaisen kukan, ja pölyttäjillä on vaikeuksia päästä mesilehtien (terälehtien) luo. Kullero houkuttelee monia kärpäsiä, kovakuoriaisia ja maamehiläisiä, mutta sen tärkein pölyttäjä lienee pieni kullerokärpänen. Nämä viipyvät kukassa jopa päiväkausia ja kukkaa vaihtaessaan hoitavat pölytyksen. Kärpänen on syystäkin perusteellinen: se munii emin sikiäimiin ja kuoriuduttuaan toukat käyttävät ravinnokseen kulleron kypsyvien tuppiloiden siemenaiheita. Ne eivät kuitenkaan tuhoa kaikkia siemeniä, joten sekä kasvi että hyönteinen hyötyvät.

Kullero on saanut kansan suussa monia nimiä, joista useimmat viittaavat palleromaiseen ja kullankeltaiseen kukkaan – kullerokin taitaa olla lyhentymä kultapallerosta tai vastaavasta. Vaikka kullero onkin pidetty ja kukkapenkin koristeeksikin kelpuutettu laji, osa lappilaisista ylenkatsoi sitä joutomaiden kasviksi ainakin vuonna 1982 järjestetyssä maakuntakukkien yleisöäänestyksessä. Lapin kasvien lippulaivaksi toivottiin arvokkaita marjoja tuottavaa lakkaa eli hillaa, mutta enemmistön päätöksellä kullerosta tuli Lapin maakuntakukka.

Engblomme

Taksonomi

Familie

Tribus