Kasvumuoto
Monivuotinen ruoho.
Korkeus
10–35 cm. Varsi pysty, nelisärmäinen, vastakkaisilta puolilta karvainen. Maanmyötäisten rönsyjen pituus jopa 50 cm.
Kukka
Vastakohtainen. Teriö sininen, 2-huulinen, 14–17 mm pitkä. Ylähuuli lyhyt, ehyt ja litteä. Alahuuli 3-liuskainen, keskiliuska lovipäinen. Verhiö 5-lehtinen, lähes säteittäinen. Teriön torven yläosaan kiinnittyneitä heteitä 4, niistä 2 pitkää, 2 lyhyttä, heteet teriötä pidemmät. Yhdistynyt emiö muodostuu 2 emilehdestä. Sikiäin kehänpäällinen. Kukat kiehkuroina pitkässä tertussa.
Lehdet
Ristikkäin vastakkaisia. Ruusukelehtien lapa soikea tai puikea, pyöreäkärkinen, iso- ja matalanyhäinen, miltei kalju, lyhytkarvainen. Ruusukelehdet yleensä talvehtivia. Kukinnon tukilehdet ruusukelehtiä huomattavasti pienempiä, latvaa kohti pieneneviä. Ylimmät lehdet kukkia lyhyempiä, usein osittain sinisiä.
Hedelmä
Neljästä hedelmyksestä muodostunut lohkohedelmä, hedelmys pähkylämäinen.
Kasvupaikka
Rehevät metsiköt, rauniot, pihat, pellot, niityt ja tienvarret, myös painolastipaikat.
Kukinta
Touko–heinäkuu.

Kasvien tieteelliset nimet muuttuvat toisinaan tutkimuksen tarkentaessa luokittelua, ja myös suomalaiset nimet muuttuvat eri syistä. Elias Tillandzin luettelossa vuodelta 1683 akankaalit esiintyivät nimellä ämmän suurus. Lönnrot muutti tämän nykyiseen muotoon akankaali. Ehkä markkinointisyistä puutarhakaupan piirissä akankaaleista on myöhemmin alettu käyttää nimeä akanhuuli – tiedä sitten, onko nimi sen myyvempi. Tieteellisen nimen sukuosa Ajuga viittaa rohdoskäyttöön. Rönsyakankaalin maanpäällisiä osia on käytetty jonkin verran lääkintään. Mikään merkittävä rohtokasvi se ei ole, mutta sillä on elimistöä vahvistava, limakalvoja rauhoittava ja haavoja parantava vaikutus.

Rönsyakankaalia, sekä erityisesti sen puna- ja kirjavalehtisiä lajikkeita (mm. Atropurpurea) viljellään koristekasveina. Ne menestyvät meillä niin hyvin, että voivat karata luontoonkin puutarhan ulkopuolelle tai säilyä entisen huvilan sijoilla vuosikymmeniä. Rönsyakankaalin ja harvinaisemman kartioakankaalin (A. pyramidalis) risteymiä (A. pyramidalis x reptans) tavataan harvinaisena Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.

Krybende Læbeløs

Taksonomi

Orden

Familie