Kasvumuoto ja korkeus
Pieni pysty, voimakastuoksuinen pensas. 0,5–1 m.
Kukka
Pienet, kehättömät hede- ja emikukat tavallisesti eri kukinnoissa ja eri yksilöissä eli laji on yleensä kaksikotinen. Hedekukinto kellanvihreä, tähkämäinen norkko. Emikukinto kellanruskea tähkä, luotit purppuranpunaisia. Tuulipölytteinen.
Lehdet
Kierteisesti, lähes ruodittomia. Lapa kapean vastapuikea, kärjestä terävähampainen, harmaanvihreä, keltanystyinen, alta pehmeäkarvainen. Lehden laita taakäänteinen.
Silmut
Pieniä, ruskeita, kartiomaisia.
Hedelmä
Kuiva luumarja, hedelmistö käpymäinen.
Kasvupaikka
Meren- ja järvien rannat, harvoin rämeet, letot ja nevat.
Kukinta
Huhti–toukokuu. Kukkii ennen lehtien puhkeamista.

Enimmät suomyrttikasvit ovat subtrooppisia. Tertiäärikaudella heimo oli hyvin monilajinen Euroopassakin. Nykyisin Euroopassa kasvaa vain suomyrtti, mereistä ilmastoa suosiva pensas. Se kukkii varhain keväällä ennen lehtien puhkeamista. Kukat ovat yksineuvoisia, joko kaksi- tai yksikotisesti. Kasvi lisääntyy tehokkaasti rönsyistä. Lehdissä, varsissa ja kukinnoissa on pihkatiehyitä, joista erittyy voimakastuoksuisia, haihtuvia eli eteerisiä öljyjä. Niiden tuoksu tuntuu parhaiten lehtiä hierottaessa.

Suomyrttiä käytettiin aikaisemmin humalan asemesta oluen mausteena. Se antoi olueen enemmän voimaa, mutta aiheutti myös pahemman krapulan ja päänsäryn. Versoja ja kuorta on käytetty parkitukseen ja lehtiä, juuria ja kukkia värjäykseen keltaisen värin saamiseksi. Suomyrtin lehtiä sekoitettiin ennen piipputupakan joukkoon lisätehoa antamaan. Lisäksi sitä käytettiin lääkerohtona sekä koitten ja syöpäläisten torjuntaan. Välillä suomyrttiä pidettiin myrkyllisenä, mutta nykyisin sitä käytetään joissakin huippuravintoloissa antamaan makua superruoille.

Suomyrtti

Taksonomia

Luokka

Lahko

Heimo

Suku

Laji