Siipien kärkiväli
Pieni, 23–32 mm.
Siipien yläpinta
Hohtavan vaaleansininen. Koirailla etusiiven etureunassa kapea musta raita. Naarailla etenkin etusiipi leveämmin mustareunainen. Takasiiven takalaidassa musta reunus hajoaa erillisiksi pisteiksi.
Siipien alapinta
Hyvin vaalealla harmaansinisävyisellä pohjalla mustia pisteitä ja keskellä siipiä lyhyt juova.
Elinympäristö
Metsämaat, rämeet, puistot ja puutarhat.
Lentoaika
Toukokuun alkupuolelta kesäkuun puoliväliin. Sinisiivistämme varhaisin. Toinen sukupolvi (heinäkuu–syyskuu) mahdollinen.
Talvehtimismuoto
Kotelo.
Toukan ravintokasvi
Korpipaatsama (Frangula alnus), orapaatsama (Rhamnus catharica) ja mustikka (Vaccinium myrtillus).

17:sta sinisiipilajistamme paatsamasinisiipi on varhaisimmin siivillä, ensimmäiset on tavattu jo huhtikuun lopulla. Laji on Etelä- ja Keski-Suomessa melko yleinen ja suuressa osassa Lappiakin tavattava. Paatsamasinisiipi on ainoa sinisiipilaji, jonka siipien yläpinta on hohtavan vaaleansininen ilman mustia täpliä ja alapinta lähestulkoon valkoinen mustilla täplillä, mutta ilman punaista kuviointia.

Koiraat lentävät ympäriinsä etsiessään naaraita. Naaraat munivat munat yksitellen isäntäkasvien kukintoihin. Muutamassa päivässä kuoriutuvilla toukilla on rauhanen, josta ne erittävät sokeripitoista ja ravitsevaa eritettä, jota muurahaiset mielellään nuolevat. Tästä syystä muurahaiset toisinaan vierailevat toukkien luona ja suojelevat niitä.

Paatsamasinisiipi valittiin Suomen kansallisperhoseksi itsenäisyytemme 100-vuotisjuhlavuonna. Siipien sininen yläpinta ja vaalea alapinta sopivat hyvin Suomelle.

Paatsamasinisiipi

Taksonomia

Heimo

Alaheimo

Tribus

Suku

Laji