Yleiskuvaus

Suuri, voimakasrakenteinen haikara, yleisväriltään harmaa. Eroaa kurjesta lennossa ja usein seistessäänkin sisäänvedetyn kaulan perusteella. Nokka suora ja voimakas.
Koko

Pituus 84–102 cm, siipien kärkiväli 155–175 cm, paino 930–1.150 g.
Pesä

Huolimattomasti rakennettu suuri risupesä. Pesäpuuna tavallisimmin kuusi tai mänty. Sijaitsee puun latvaosassa ja saattaa olla käytössä vuosikausia.
Pesiminen

Munii toukokuussa 4–6 munaa. Emot hautovat vuorotellen 4–6 tuntia. Haudonta-aika 25–28 vrk, poikaset lentokykyisiä n. 50 vrk:ssa. Pesii mielellään yhdyskunnissa.
Esiintyminen

Kohtuullisen harvinainen Eteläisessä ja Keski-Suomessa. Pesimäkannaksi arvioitu 1.000–1.500 paria. Viime vuosina lajia tavattu myös talvisin.
Muutto

Yömuuttaja. Talvehtii Länsi- ja Etelä-Euroopassa. Syysmuutto elokuun puolivälistä alkaen aina marraskuun alkuun; kevätmuutto maalis–toukokuussa.
Ravinto

Väijyy saalista rantavedessä liikkumattomana seisten, syö kaloja ja muita rantojen pieniä eläimiä.
Äänet

Käheä, ruma rääkäisy, joka muistuttaa jonkin verran räyskän ääntä.
Uhanalaisuus

Elinvoimainen, rauhoitettu.

Harmaahaikara on yläpuolelta vaaleanharmaa ja alapuolelta harmaanvalkoinen. Pää on valkoinen lukuun ottamatta silmän päältä alkavaa, niskaan jatkuvaa mustaa juovaa. Aikuisella uroksella niskassa on pidentyneitä höyheniä (takatöyhtö). Pesimäpukuisen harmaahaikaran kaulan sivulla on punerrusta, kaulalla ja rinnassa esiintyy tummia täplärivejä. Harmaahaikaran nokka on keltainen tai oranssinkeltainen, koivet likaisenruskeat ja silmän värikalvo keltainen.

Nuori harmaahaikara muistuttaa aikuista harmaahaikaraa, mutta päälaki ja kaula ovat harmaat (kaulalta puuttuu punertava väri). Nokka on ruskeahko ja silmän värikalvo valkoinen.

Harmaahaikara

Taksonomia

Lahko

Heimo

Alaheimo

Suku

Laji