Syötävyys
X – syötäväksi kelpaamaton

Näköislajit
keltanuijakas, oranssinuijakas, niittyhaarakas, keltasarvikka

Itiöemä
Muodoltaan puikkomainen, ei erillistä jalkaa tai lakkia. Korkeus 2–6 cm, paksuus 1–5 mm, kirkkaan keltaisia, sylinterimäisen tasapaksuisia, yleensä hiukan mutkaisia, haarattomia tai harvoin aivan yksittäinen sivuhaara, latvasta joskus litistyneitä ja leventyneitä.

Malto
Kellertävää.

Itiöpölyn väri
Valkoinen.

Maku
Mieto.

Haju
Heikko.

Kasvupaikka
Heinikoissa, nurmikoilla, niityillä ja kedoilla, myös lehdoissa. Lahottaja. Hemi-, etelä-, keski- ja pohjoisboreaalinen vyöhyke.

Satoaika
Elo–lokakuu.

Kierrenuijakas kasvaa yksittäin tai muutaman–parinkymmenen itiöemän löyhinä ryhminä niityillä, kedoilla ja lannoittamattomilla nurmikoilla sekä rehevissä, ravinteisissa metsissä. Kierrenuijakas vaikuttaa levinneisyystietoja tarkastelemalla harvinaisehkolta, mutta todellisuudessa se lienee paljon yleisempi, sillä laji on pieni ja jää helposti vähänkin korkeammassa heinikossa huomaamatta.

Maamme kolme yleisintä haaromatonta keltaista nuijakasta ovat kierre-, oranssi- (Clavulinopsis helvola) ja keltanuijakas (Clavaria amoenoides). Lajikäsitykset saattavat tulevaisuudessa muuttua löytöjen karttuessa ja taksonomisen tiedon täsmentyessä. Nämä kolme nuijakasta eroavat varmuudella vain itiöistään: Oranssinuijakkaan itiöt ovat nystyiset, kierrenuijakkaan itiöillä on hyvin suuri sivulla oleva tyvilisäke, joka tekee koko itiöstä kolmiomaisen ja keltanuijakkaan itiöt ovat pitkänsoikeita ja tyvilisäke on pieni ja itiön päässä. Niittyhaarakas (Clavulinopsis corniculata) on edellisten näköinen, mutta kaksijakoisesti haarova nuijakas. Oranssinkeltainen keltasarvikka (Calocera viscosa) saattaa nuorena niukasti haarovana muistuttaa keltaisia nuijakkaita, mutta keltasarvikka on rustomaisen sitkeä ja joustava, tavanomaisen havumetsän laji, vanhemmiten runsashaarainen. Keltaiset nuijakkaat ovat hauraita ketojen tai rehevien metsien sieniä. Mikään edellä mainituista ei ole ruokasieni, lähinnä pienen kokonsa tai keltasarvikka sitkeytensä takia.

Keltaisista nuijakaslajeista ja niiden levinneisyydestä olisi hyvä saada lisätietoa. Mikään niistä ei ole yleinen. Toistaiseksi, paremman tiedon puuttuessa, haaromattomat lajit voi jaotella karkeasti kolmeen lajiin edellä kuvatulla tavalla itiöiden perusteella.

Kierrenuijakas

Taksonomia

Lahko

Alalahko

Heimo

Suku

Laji