Syötävyys
X – syötäväksi kelpaamaton

Näköislajit
kimppujuurekas (G. acervatus), kirpeäjuurekas (G. perontus), kalpeajuurekas
Lakki
2–5 cm leveä, kupera, lopulta laakea, vanhana lakin reunat voivat kääntyä ylöspäin, kosteusmuuntuva, kosteana nahanruskea, läpisäteinen, kuivana lähes valkoinen, sileä, kuivapintainen. Heltat kolotyviset ja kapeat, kalpeanruskeat, hyvin tiheässä.

Jalka
5–12 cm pitkä, ohut ja pitkittäin litistynyt, koko pituudeltaan hienonukkainen. Kosteana ja punertavanruskea, alhaalta tummin, kuivana kalpeanruskea.

Malto
Vaaleaa, hyvin ohutta, kuivaa ja sitkeää.

Itiöpölyn väri
Valkoinen.

Maku
Mieto.

Haju
Heikko.

Kasvupaikka
Lehdoissa, joutomailla, puistoissa ja pensaikoissa lehtikarikkeella. Lahottaja. Hemi-, etelä-, keski- ja pohjoisboreaalinen vyöhyke.

Satoaika
Heinä–lokakuu.

Tupasjuurekas kasvaa sekä suomenkielisen että tieteellisen lajinimensä mukaisesti (confluens, tupastava) tiiviinä tuppaina, joita saattaa olla samalla paikalla kymmeniä muodostaen suuria kaaria tai kehiä. Sieni on yleinen ja satoisa Etelä- ja Keski-Suomessa. Levinneisyysalue ulottuu Lappiin, josta on yksittäisiä löytöjä. Tupasjuurekkaalla ei ole ruokasieniarvoa, vaikka se mieto onkin, sillä se on erittäin ohut- ja sitkeämaltoinen sekä jalka on kuivakka ja rustomaisen sitkeä.

Juurekkaiden suku on laaja. Juurekkaissa on monia samannäköisiä lajeja, joista eniten tupasjuurekasta muistuttaa kimppujuurekas (G. acervatus), joka kasvaa tuppaina pitkälle lahonneella havupuulla kangasmetsissä. Se on selkeästi kangasmetsälaji, ei kulttuuripaikkoja suosiva, kuten tupasjuurekas. Kimppujuurekkaan jalka on vain tyveltä nukkainen. Jalan yläosa on kalju, toisin kuin koko jalan pituudeltaan nukkaisella tupasjuurekkaalla. Kirpeäjuurekas on isompi ja huomattavasti harvahelttaisempi, suurina kasvustoina mutta ei tuppaina kasvava karvaan makuinen laji. Kalpeajuurekas (G. dryophilus) ja sen useat näköislajit eivät nekään kasva tuppaissa vaan enintään löyhinä ryhminä, ja niiden jalka on kokonaan kalju.

Tupasjuurekas

Taksonomia

Pääryhmä

Heimo

Suku

Laji