Syötävyys
(O) ** – keittämisen jälkeen hyvä ruokasieni (keittäminen ei kuitenkaan ihan välttämätöntä)
Näköislajit
pohjanmesisieni
Lakki
3–10 cm leveä, kupera–laakeneva, lopulta laakea, hyvin pienisuomuinen, hunajankeltainen–rusehtavan keltainen, suomut ruskeampia, kosteusmuuntuva. Heltat tasatyviset, melko tiheässä, rusehtavan valkoiset.
Jalka
6–12 cm pitkä, 8–15 mm leveä, nuijamainen, tyvi voi olla 25 mm. Valkeahko–kellertävän ruskea, tyvi keltainen, latvaosassa vanumainen rengas.
Malto
Rusehtavaa.
Itiöpölyn väri
Valkoinen.
Maku
Mieto, metallimainen jälkimaku.
Haju
Heikko.
Kasvupaikka
Useimmiten maassa, nurmikoilla ym., toisinaan lahopuulla. Hyvin yleinen ja runsassatoinen. Etelä-Lappiin asti. Hemi-, etelä- ja keskiboreaalinen vyöhyke.
Satoaika
Elo–lokakuu.
Säilöntä
Pakastus.

Nuijamesisieni on pohjanmesisientä myöhäisempi ja ilmestyy pari viikkoa sen jälkeen. Silloin nurmikkoiset paikat voivat olla täynnä nuijamesisientä. Mesisienistä käytetään yleensä vain lakit, jalat ovat säikeisiä. Joskus voi olla tarpeen kiehauttaa mesisienten lakit maun miedontamiseksi. Vanhoja lakkeja ei kannata kerätä. Saman suvun pohjanmesisieni (A. borealis) kasvaa selvemmin puulla, isoina tuppaina. Sen rengas on voimakkaampi ja lakki suomuisempi.

Nuijamesisieni

Taksonomia

Lahko

Alalahko

Heimo

Suku

Laji