Samannäköisiä lajeja

Peura ja sen kesytetty muoto poro
Koko

Suomen suurin nisäkäs. Säkäkorkeus 170–220 cm, pää n. 50 cm, pituus 200–290 cm, häntä 7–10 cm. Paino yleensä 200–500 kg, sukupuolten välillä suuri kokoero – urokset jopa 700 kg, naaraat korkeintaan 450 kg.
Yleiskuvaus

Suurin hirvieläin ja Suomen suurin eläin. Rakenne selvästi etupainoinen. Keskiselkä mustanruskea, kyljet vaaleamman ruskeat. Alaleuasta kaulaan ulottuu muodoltaan vaihteleva ihopoimu, “parta”, joka naarailla pienempi. Suuri pitkulainen pää, pitkä liikkuva kuono-osa, riippuva ylähuuli. Pitkät korvat. Häntä lyhyt, vain noin 10 cm. Pitkät raajat, alaosista vaaleat, usein lähes valkoiset. Uroksilla sarvet, jotka putoavat yleensä tammikuussa, jonka jälkeen kasvavat uudet valmistuen kiima-aikaan mennessä. Suurimmillaan sarvet ovat noin 10-vuotiaalla uroksella. Sarvet voivat olla kahta perustyyppiä: joko hanka- tai lapiosarvityyppiä, myös välimuodot ovat tavallisia. Suomessa hankasarvisuus selvästi yleisempää (Ruotsissa ja Venäjällä lapiosarvisuus). Hirvi on helppo erottaa muista hirvieläimistä suuren kokonsa perusteella. Hirvi saattaa elää noin 17–18-vuotiaaksi.
Liikkuminen

Ravaa nopeasti, kävelee, ui ja sukeltaa.
Jäljet

Hirvieläimet ovat sorkkaeläimiä. Jäljissä näkyvät yleensä vain etuvarpaiden kaviokynsien päärynänmuotoiset painaumat, harvoin takimmaisista pienemmistä varpaista jää heikot kuviot. Jäljet 12–16 cm pitkät, samankokoiset kuin nautakarjalla mutta etuosasta kapeammat. Askelväli ravatessa 2,5 m.
Pesä

Ei ole.
Lisääntyminen

Kiima-aika syys–lokakuussa. Vasominen touko–kesäkuussa, 1–2 (harvoin 3) vasaa, turkki ruskea, ei täpliä. Pystyy seuraamaan emoa 2–3 viikon ikäisenä. Emo häätää vasat pois pari viikkoa ennen seuraavaa synnytystä.
Äänet

Syvä urahtelu ja mölähtely, kiima-aikana nasaali kitinä.
Ravinto

Monenlaista kasviravintoa, etenkin versoja, pieniä oksia, puunkuorta, jäkäliä; kesällä heiniä ja ruohokasveja, myös vesikasveja; viljaa jos vain saatavilla. Suuri hirvi voi syödä kesällä jopa 50 kg vuorokaudessa. Talvella pääravinto on mänty.
Jätökset

Kellanruskeita–mustanruskeita papanoita, 20–30 × 15–20 mm, kasoissa. Muistuttavat peuran papanoita mutta ovat paljon suurempia.

Hirveä tavataan koko Suomessa metsäisillä seuduilla, eniten rannikkoseuduilla ja vähiten Pohjois-Lapissa. Hirvi on enimmäkseen yksineläjä mutta talvella elää pienissä ryhmissä. Elinpiiri on 2–20 km², mutta hirvi vaeltaa jopa 150 km kesäisten ja talvisten ruokapaikkojen välillä. Etenkin maan pohjoisosissa hirvet vaeltavat vuodenaikojen mukaan. Pohjoisessa vaelluksen pituus voi olla jopa 300 km, etelässä yleensä alle 10 km. Reviirien koot ovat naarailla noin 2–20 km², uroksilla paljon suurempia.

Hirvi on merkittävä riistaeläin, jonka metsästyskausi Ylä-Lappia lukuun ottamatta alkaa syyskuun lopulla jatkuen vuoden loppuun (Ylä-Lapissa ennen ja jälkeen kiiman). Vuosittain kaadettujen hirvien lukumäärä on noin 60.000–85.000. Hirvien lukumäärä Suomessa on metsästyskauden jälkeen nykyisin noin 77.000. Suurimmillaan vuosina 2005–2008 luku oli yli 150.000.

Hirvi on Pohjanmaan maakuntaeläin, Pohjois-Savon nimikkoeläin ja Norjan kansalliseläin.

Hirvi

Taksonomia

Heimo

Alaheimo

Tribus

Suku

Laji