Koko

Suuri nisäkäs, ainoa kissaeläimemme. Korkeus 60–75 cm, pää 12–15 cm, pituus 70–120 cm, häntä 15–25 cm, paino 10–25 kg urosten ollessa jonkin verran naaraita kookkaampia.
Yleiskuvaus

Suuri, raskastekoinen kissaeläin, jolla pitkät raajat ja suurianturaiset tassut. Turkin väritys vaihtelee: kesällä punaruskea, talvella harmahtava, usein mustia täpliä etenkin jaloissa. Kallo kuin kotikissalla mutta paljon suurempi, kuono lyhyt, pyöreähkö. Silmät eteen suuntautuneet. Korvissa mustat kärkitupsut. Häntä lyhyt, karvainen, mustakärkinen.
Liikkuminen

Kävelee tai juoksee, hyppii, kiipeää. Saattaa myös uida tarvittaessa.
Jäljet

Pyöreät jäljet, 7–10 cm, joissa neljän varpaan anturat selvästi erillään keskusanturasta, kynnet eivät näkyvissä; samanlaiset kuin kotikissalla mutta suuremmat, pienemmät kuin suden jäljet. Askelväli 0,8–1,1 m. Nopeuden kasvaessa jälkijonon leveys kapenee, ja jäljet ovat lähes suorassa linjassa. Juoksussa askelväli 1,3–1,5 m. Kantavalla hangella jokaisesta jalasta jää oma jälki, upottavassa lumessa ja ravissa takajalat osuvat etujalkojen jälkiin (vasen vasempaan ja oikea oikeaan). Loikan pituus voi olla useita metrejä, jopa 5(–7) m.
Pesä

Puunjuuriston alla tai luolassa. Joskus ottaa käyttöön toisen eläimen, esimerkiksi mäyrän pesäluolaston.
Lisääntyminen

Parittelee maalis–huhtikuussa. Pentuja 1–5 (yleensä 2–3), syntyvät touko–kesäkuussa sokeina. Silmät avautuvat 16–17 päivän iässä. Pennut jättävät pesän n. 4 kuukauden kuluttua, mutta pysyttelevät emonsa lähellä n. 12 kuukautta. Sukukypsyys 22–30 kuukauden iässä.
Äänet

Mouruaa.
Ravinto

Lihansyöjä. Saalistaa etenkin jäniksiä, mutta myös hirvieläimiä, kettuja, kissoja, jyrsijöitä ja lintuja. Varastoi ruokaa maastoon, kesällä kasvillisuuden kätköön, talvella lumen alle.
Syömäjäljet

Joskus osittain syötyjä saaliseläimiä.
Jätökset

Makkaramaisia, kuin kotikissalla tai ketulla, mutta paljon suurempia ja paksumpia.
Uhanalaisuus

Elinvoimainen, rauhoitettu. Riistaeläin. Riistanhoitopiirit myöntävät pyyntilupia tarpeen mukaan. Pyyntiaika on tammi–helmikuussa. (Naaras mukanaan alle vuoden ikäinen pentu on aina rauhoitettu.)

Suomessa ilves on ainoa luonnonvarainen kissaeläin ja runsaslukuisin suurpetomme (muut suurpedot ovat karhu, susi ja ahma). Suomessa ilvestä tavataan lähes koko maassa, hyvin vähän kuitenkin poronhoitoalueella, eikä Ahvenanmaalla ollenkaan. Kanta on nykyisin n. 2.400. Vuosittainen luvanvarainen kaatomäärä on muutama sata – se on huomattavasti suurempi kuin RKTL:n suosittelema kestävän pyynnin taso. Ilveksen elinympäristöä ovat sekametsät, ympäristöt joissa saaliseläimet viihtyvät. Ilves on hämärässä viihtyvä eläin. Elinpiiri vaihtelee laajuudeltaan 300–500 (100–1000) km²:n välillä ympäristöstä riippuen.

Ilves on Kanta-Hämeen maakuntaeläin ja antanut nimen yhdelle hämäläiselle kiekkoseuralle.

Ilves

Taksonomia

Lahko

Heimo

Alaheimo

Suku

Laji