Samannäköisiä lajeja

Metsähiiri, Peltohiiri
Koko

Pieni nisäkäs, pieni rottaeläin. Pää 2–2,5 cm, pää ja ruumis 7–10 cm, häntä 7–10 cm, paino 12–22 g.
Yleiskuvaus

Selkäpuoli harmaanruskea, vatsapuoli hieman vaaleampi. Pyöreähkö pää, suippeneva kuono, pienet silmät, suuret korvat pään sivuilla. Häntä noin pään ja ruumiin mittainen, suomuinen. Kotihiireltä puuttuu musta selkäviiru, mikä on selvä erottava tuntomerkki peltohiireen ja koivuhiireen verrattuna. Kotihiiri on selvästi metsähiirtä pienempi ja erivärinen ja sillä on paljon pienemmät silmät. Kotihiiren elinikä on yleensä vain 2–3 kuukautta, mutta se voi elää jopa 20 kk (häkissä 2 vuotta).
Liikkuminen

Hyvin nopea juoksija, loikat jopa 60 cm, ketterä kiipeilijä, osaa uida. Juoksee yleensä häntä pystyssä. Nousee takajaloilleen, istuu nojaten häntäänsä.
Jäljet

Etukäpälät 10 × 13 mm, neljä varvasta; takakäpälät 18 × 18 mm, viisi varvasta ja kuusi anturaa. Askelväli 5 cm, juostessa 7 cm. Hännästä jää usein näkyvä jälki. Voi jättää hajujälkiä (tummaa öljymäistä eritettä) paljon käyttämilleen kulkureiteille.
Pesä

Hyvin vaihtelevia, saatavilla olevasta silputusta materiaalista, myös paperista ja muovista tehtyjä. Sijaitsevat säännöllisesti käytetyissä käytäväverkostoissa. Itse pesä voi olla lyhyt laajennettu käytävänpätkä tai kokonainen käytäväverkosto lukuisine kammioineen ja monine kulkuaukkoineen. Pesä voi olla pehmeässä maassa, kivien tai puupinojen alla tai puun juuristossa tai rakennusten perustuksissa.
Lisääntyminen

Moniavioinen. Voi lisääntyä läpi vuoden mutta pääasiallisesti keväästä syksyyn. Useita pesueita vuodessa. Kantoaika noin 3 viikkoa. Poikasia tavallisesti 5–7, syntyvät sokeina, karvattomina, vaaleanpunaisina. Itsenäistyvät 17–23 päivässä, sukukypsiä 35–40 päivässä. Pesivät yhteisöllisesti, naaraat huolehtivat poikasistaan yhdessä.
Äänet

Yleensä hiljaa, mutta laaja äänikirjo, useimmiten korkeaa vikinää (jotkin äänet ihmisen kuuleman taajuusalueen yläpuolella).
Ravinto

Kaikkiruokainen, suosii tärkkelyspitoista ruokaa, etenkin viljaa ja viljatuotteita. Syö ihmisiltä jääviä ruoantähteitä. Syö myös hyönteisiä, siemeniä ja vihreitä kasveja.
Jätökset

Yleensä mustahkoja papanoita, mutta väri vaihtelee ravinnon mukaan. Papana 7 mm pitkä, ohut, toisesta päästä terävä, joskus kasoittain.
Haitallisuusluokitus

Kuuluu listaan 100 haitallisinta vieraslajia (johon kuuluu myös kotikissa, joka yrittää rajoittaa kotihiiren leviämistä). Vertaa kani, kärppä ja kettu.

Kotihiiri on levinnyt kaikkialle maailmaan Etelämannerta lukuun ottamatta. Sitä tavataan koko Suomessa. Kotihiiri on ihmisen seuralainen ja elää siksi siellä missä ihminenkin. Se suosii rakennuksia, maatiloja, viljasiiloja, talleja, ulkorakennuksia yms. Kotihiiri on koko vuoden aktiivinen ja liikkuu enimmäkseen öisin. Se ei nuku talviunta ja on altis talvipakkasille, jotka ankarina talvina lisäävät merkittävästi kuolleisuutta. Populaatiokoot vaihtelevat suuresti. Elinpiirin laajuus vaihtelee huomattavasti ruoan ja suojapaikkojen sekä saalistuspaineen ja populaatiotiheyden mukaan välillä 2–100 m².

Kotihiiri

Taksonomia

Heimo

Alaheimo

Tribus

Suku

Laji