Samannäköisiä lajeja
Metsäsopuli
Koko
Keskikokoinen myyrä (myyrien alaheimoon Arvicolinae kuuluva laji). Kallo 2–3 cm, pää ja ruumis 10–15 cm, häntä n. 2 cm, paino 100–130 g.
Yleiskuvaus
Pyöreähkö ruumis, lyhyet jalat. Värikkäin myyrämme: selkäpuolelta mustan, keltaisen ja kellanruskean kirjava, päälaki musta, vatsapuoli vaaleampi. Silmien takana keltaista väriä. Mustan värin osuus vaihtelee paljon yksilöittäin. Pyöreähkö pää ja kuono, pienet silmät, pyöreät korvat pään sivuilla taaksepäin suuntautuneet. Hyvin lyhyt häntä (kuin myös metsäsopulilla).
Liikkuminen
Kävelee, juoksee, kaivaa, ui.
Jäljet
Jättää lumeen kävely- tai ravijäljen eikä hyppimisjälkiä niin kuin muut sen alueen nisäkkäät. Tunturisopulilla on pitkät kynnet.
Pesä
Sammalista ja heinistä tehty pallo mutkikkaan tunneliverkoston yhteydessä maan pinnalla. Talvella kaivaa tunneleita lumen alle.
Lisääntyminen
Vuodessa useita poikueita, myös talvella. Poikasia tavallisesti 5–7. Naaraat sukukypsiksi nopeimmillaan 20 päivässä. Hyvissä oloissa pesueita voi syntyä 3–4 viikon välein. Kannanvaihtelut erittäin suuria. Huippuvuosina, joita sattuu epämääräisin välein, sopulien tiheys voi nousta 3–5 yksilöstä 330:een hehtaarilla. Tuolloin sopulit aloittavat pitkät vaelluksensa. Viimeinen suuri vaellusvuosi Suomessa oli 1970. Tuolloin sopuleita saattoi nähdä jopa Rovaniemen kaduilla.
Äänet
Monenlaisia viheltäviä ja kitiseviä ääniä.
Ravinto
Kasvinsyöjä: heiniä, varpuja, saroja, talvella erityisesti sammalta (ei kuitenkaan rahkasammalta).
Jätökset
Lieriömäinen papana, ryppäissä kulkupoluilla.
Uhanalaisuus
Rauhoitettu.

Tunturisopuli on Fennoskandian ainoa endeeminen nisäkäslaji. Sitä tavataan pohjoisimmassa Suomessa etenkin tunturipaljakoilla. Tunturisopuli liikkuu normaalisti enimmäkseen öisin, ja se on aktiivinen läpi vuoden. Lajilla on suuria syklisiä kannanvaihteluita ja ajoittain valtavia vaelluksia.

Tunturisopuli

Taksonomia

Heimo

Alaheimo

Tribus

Suku

Laji