Tieteellinen nimi aiemmin

Clethrionomys rutilus
Samannäköisiä lajeja

Harmaakuvemyyrä, Kenttämyyrät, Lapinmyyrä, Metsämyyrä, Metsäsopuli, Peltomyyrä
Koko

Pieni myyrä. Kallo 2–2,5 cm, pää ja ruumis 8–11 cm, häntä n. 3 cm, paino 15–40 g.
Yleiskuvaus

Pyöreähkö ruumis, lyhyet jalat. Selkäpuolelta punaruskea, vatasapuoli kermanvärinen. Pyöreähkö pää ja kuono, pienet silmät, pyöreät korvat pään sivuilla taaksepäin suuntautuneet. Siirottavakarvainen, lyhyt, paksu häntä. Harmaan värin puuttuminen erottaa punamyyrän metsämyyrästä.
Liikkuminen

Kävelee, juoksee, kaivaa, enimmäkseen maassa, mutta on myös hyvä kiipeilijä, etsii syötävää maanpinnalta.
Jäljet

Samanlaiset kuin metsämyyrällä, mutta hieman suuremmat.
Pesä

Sammalista ja heinistä puunjuuristoon rakennettu pallo, puunkolossa tai kivien alla. Kaivaa tunneleita ja tekee maanpinnalle polkuja.
Lisääntyminen

2–4 pesuetta, tavallisesti 4–9 poikasta, syntyvät sokeina ja karvattomina, itsenäistyvät noin kolmeviikkoisina.
Äänet

Erilaisia lavertelevia ja kitiseviä ääniä.
Ravinto

Pääasiassa kasvinsyöjä, syö monenlaista kasviravintoa: vihreät ja pehmeät kasvinosat, silmut, varret, kukat, marjat, hedelmät. Syö myös sieniä ja selkärangattomia, talvella naavaa ja jäkälää.
Jätökset

Lieriömäinen, mustanruskea papana (peltomyyrän jätökset ovat luonteenomaisesti vihreitä), pienempi kuin metsähiiren papana.
Uhanalaisuus

Rauhoitettu.

Punamyyrä elää havu- ja sekametsissä, pajupensaikoissa ja puurajan yläpuolella. Laji vaatii elinpaikaltaan tiheää aluskasvillisuutta, eikä sitä tavata täysin avoimilta maastonkohdilta. Punamyyrää tavataan maamme pohjois- ja koillisosissa. Laji on aktiivinen läpi vuorokauden. Reviirin laajuus on 0,1–2 ha. Vuotuiset kannanvaihtelut ovat merkittäviä.

Punamyyrä

Taksonomia

Heimo

Alaheimo

Tribus

Suku

Laji