Samannäköisiä lajeja
Idänpäästäinen, Kääpiöpäästäinen, Metsäpäästäinen, Mustapäästäinen, Vaivaispäästäinen
Koko
Pieni nisäkäs, päästäisistämme suurin. Pää n. 2 cm, pää ja ruumis 6–9,5 cm, häntä 4,5–8,5 cm, paino 8–23 g. Ruumiinpaino pienenee talvella.
Yleiskuvaus
Lieriömäinen ruumis, lyhyet jalat. Selvästi kaksivärinen: päältä musta, vatsapuolelta harmaanvalkoinen. Pitkä suippo kuono, pienet silmät, lyhyet pyöreät korvat pään sivuilla. Häntä keskimittainen, ohut. Vesipäästäinen on kookkain päästäislajimme, ja sen väritys poikkeaa selvästi muista päästäisistä.
Liikkuminen
Juoksu nopeaa, touhukasta. Käyttää aktiivisesti kuonoaan ympäristön tutkimiseen. Ui “koiraa”, sukeltaa.
Jäljet
Päästäisten käpälissä on viisi kynnellistä varvasta ja kuusi anturaa.. Kesäaikaan päästäisten pieniä jälkiä on hyvin vaikea havaita. Vesipäästäinen kaivaa halkaisijaltaan 2 cm:n käytäviä purojen, jokien ja järvien rantapenkkoihin ja tekee pieniä polkuja rantakasvillisuuteen.
Pesä
Vesipäästäisen pesä on pyöreä, tehty kuivasta ruohosta ja lehdistä, ja siinä on yksi tai kaksi kulkuaukkoa. Pesät ovat yleensä maanalaisissa käytävissä.
Lisääntyminen
Vuodessa 1–3 poikuetta. Poikasia 4–11, syntyvät sokeina ja karvattomina, paino 1 g. Vieroitetaan 4 viikon ikäisinä, sukukypsyys toisena vuotena.
Äänet
Ahdistettuna korkeaa vinkumista.
Ravinto
Monia maan ja veden selkärangattomia, etenkin äyriäisiä, myös sammakoita, vesiliskoja ja pikkukaloja. Sylki on myrkyllistä ja aiheuttaa esim. sammakon kuoleman muutamassa minuutissa. Vesipäästäinen on Suomen ainoa myrkyllinen nisäkäs.
Syömäjäljet
Syö sekä maalla että vedessä. Tuo tavallisesti vedestä pyydystämänsä saaliin maalla syötäväksi. Saaliin sulamattomat osat, kuten kotilonkuoret, jäävät ruoantähteiksi rantojen ruokailupaikoille.
Jätökset
Lieriömäinen papana, märkänä musta, kuivana harmaanruskea, 5–10 mm pitkä, sisältää saaliin kitiiniosia.
Uhanalaisuus
Rauhoitettu.

Vesipäästäistä tavataan koko Suomessa, kaikkialla missä on sopivaa ympäristöä, jokia, puroja, järviä, lampia, kanavia, kosteikkoja. Voi myös asettua tekolampiin. Päästäisillä on hyvin nopea aineenvaihdunta, ja siksi niiden on syötävä säännöllisesti. Päästäiset ovat aktiivisia päivät läpeensä, kerrallaan 1–2 tuntia liikkeessä, välillä pieniä lepotaukoja. Aktiivisuus vähenee huomattavasti talvella, jolloin päästäiset viettävät aikansa enimmäkseen maan alla. Elinpiirin koko vaihtelee ympäristön ja vuodenajan mukaan välillä 60–500 m².

Vesipäästäinen

Taksonomia

Heimo

Alaheimo

Tribus

Suku

Laji