Samannäköisiä lajeja

Idänpäästäinen, Metsäpäästäinen, Mustapäästäinen, Vaivaispäästäinen, Vesipäästäinen
Koko

Suomen pienin nisäkäs. Pää 1,1–1,5 cm, pää ja ruumis 3,5–5,5 cm, häntä 2–3 cm, paino 1,2–4 g. Ruuminpaino pienenee talvella.
Yleiskuvaus

Lieriömäinen ruumis, lyhyet jalat. Selkäpuoli ruskea–harmaanruskea, vatsapuoli vaaleanharmaa, jyrkkä väriraja selän ja vatsan välillä. Pitkä suippeneva kuono, pienet silmät, lyhyet, pyöreät korvat pään sivuilla miltei kokonaan turkin peitossa. Ohut keskimittainen häntä. Sorex -suvun päästäisiä on vaikea erottaa toisistaan. Kääpiöpäästäinen on päästäisistämme kaikkein pienin.
Liikkuminen

Hyvin nopeaa singahtelevaa juoksua, käyttää aktiivisesti kuonoaan ympäristön tutkimiseen. Ui hyvin ja kiipeilee.
Jäljet

Päästäisten käpälissä on viisi kynnellistä varvasta ja kuusi anturaa. Kääpiöpäästäisen jälkijonot ovat hyvin pieniä, kesäaikaan niitä on lähes mahdotonta löytää.
Pesä

Pallomainen heinäpesä tiheässä kasvillisuudessa.
Lisääntyminen

1–2 poikuetta kesäisin, kantoaika noin 3 viikkoa. Tavallisesti 3–6 sokeina ja karvattomina syntyvää poikasta. Saavuttaa sukukypsyyden yleensä vasta seuraavana vuonna. Elinikä korkeintaan 1,5 vuotta.
Äänet

Sirittää.
Ravinto

Monenlaisia pieniä selkärangattomia: matoja, kotiloita, etanoita, hämähäkkejä, siiroja sekä kovakuoriaisia ja muita pieniä hyönteisiä. Voi syödä tarvittaessa myös havupuiden siemeniä. Syö 1–5 kertaa oman painonsa verran vuorokaudessa.
Jätökset

Hyvin pieniä, kuten muilla päästäisillä.
Uhanalaisuus

Rauhoitettu.

Kääpiöpäästäisen levinneisyys tunnetaan melko huonosti. Suomessa levinneisyyden painopisteen uskotaan olevan maan keskiosissa, Lapissa laji on harvinainen ja eteläisiltä rannikkoseuduilta lajin arvellaan puuttuvan. Elinympäristöä ovat paksusammaliset korpimetsät, mustikkatyypin metsät, kosteat suon reunat ja myös kuivat kanervikot. Talvisin myös ihmisasutusten tuntumissa. Päästäisillä on hyvin nopea aineenvaihdunta, ja siksi niiden on syötävä säännöllisesti, vähän väliä. Päästäiset ovat aktiivisia päivät läpeensä, kerrallaan 1–2 tuntia liikkeessä, välillä pieniä lepotaukoja. Aktiivisuus vähenee huomattavasti talvella, jolloin päästäiset viettävät aikansa enimmäkseen maan alla.

Kääpiöpäästäinen

Taksonomia

Heimo

Alaheimo

Tribus

Suku

Laji