Synonyymeja
Kaspianhalkoisjalkainen, Punamysidi, Punamassiainen
Koko
Aikuiset 7–12 mm, naaraat hieman kookkaampia kuin koiraat (jopa 16,5 mm).
Ulkonäkö ja erityispiirteet
Kaspianmassiainen on suhteellisen lyhyt ja paksu massiäyriäinen. Se on väriltään vaaleankellertävä tai läpikuultava, mutta pintaa koristavat usein kirkkaanpunaiset läikät (kromatoforit), joiden voimakkuutta se voi säätää ympäristön valoisuuden tai kasvillisuuden mukaan. Se voi myös häivyttää läikät näkyvistä muuttuen vaikeammin havaittavaksi. Nuorilta yksilöiltä nämä pigmenttiä sisältävät läikät puuttuvat lähes kokonaan. Kaspianmassiaisen selkäkilpi on lyhyt. Massiaislajien erottaminen toisistaan ei ole kovin helppoa ja lajin varmistamiseksi on syytä tutkia niiden pyrstön päättökilpeä (telson) sekä tuntosarvien tyvellä olevia levyjä. Kaspianmassiaisella päättökilven pää on suora (ei lovimainen kuten jäänne- ja merimassiaisella), mutta reunoilla on terävät piikit. Pään tuntosarvilevyjen ulkoreunassa ei ole sukasia ja tyviosaa peittävät karvat. Silmävarsi on lyhyt.
Ravinto
Kaspianmassiainen on kaikkiruokainen opportunisti, syöden pääasiassa eläinplanktonia, etenkin vesikirppuja, mutta myös hajoavaa eloperäistä ainesta ja kasviplanktonia. Kannibalismiakin on lajilla havaittu. Nuoret yksilöt syövät pääasiassa kasviplanktonia.
Levinneisyys ja elinympäristö
Kaspianmassiainen löydettiin ensimmäisen kerran Suomen vesiltä 1992. Laji on kotoisin Ponto-Kaspian alueelta ja sietää makeaa vettä. Itämereen se päätyi Viron ja Liettuan järviin tehtyjen istutusten kautta. Lajin levinneisyydestä Itämeressä on vain vähän tietoa. Yksilöitä on havaittu Helsingin edustalla sekä Hangon niemen ja Korppoon lähialueilla. Se viihtyy hyvin rantavyöhykkeessä 4–12 m syvyydessä, punalevä- ja sinisimpukkayhteisöjen yhteydessä. Maassamme havaittujen lisääntymiskykyisten naaraiden perusteella voidaan päätellä, että kaspianmassiainen on vakiintunut Suomenlahden rannikolla.
Lisääntyminen
Kaspianmassiainen lisääntyy keväällä ja kesällä ja saavuttaa sukukypsyyden 45 päivän ikäisenä. Elinkaari on noin 9 kuukautta. Jälkeläisten määrä riippuu naaraan koosta, vaihdellen välillä 6–70 yksilöä kohden.
Haitallisuusluokitus
Tarkkailtava tai paikallisesti haitallinen vieraslaji.

Kaspianmassiainen

Taksonomia

Heimo

Alaheimo

Tribus

Suku

Laji