Koko
10–100 cm
Ulkonäkö ja erityispiirteet
Jouhilevä on sitkeän rustomainen, hieman limainen, haaraton rihma tai lanka, muistuttaen kolanauha-makeista. Väri on ruskea tai kellanruskea. Englannissa sitä kutsutaan ”kuolleen miehen köydeksi”, koska sen tiheisiin kasvustoihin voi helposti takertua. Itämeressä rihmat eivät kuitenkaan kasva yhtä pitkiksi ja vahvoiksi kuin Englannin rannikolla. Meillä rihmat ovat 1–3 mm paksuja ja noin metrin pituisia. Nuoret yksilöt ovat hentojen, värittömien karvojen peittämiä. Ontto kumimainen sekovarsi sisältää kaasua, joka kohottaa levän kohti pintaa. Levä on kiinnittyneenä pohjaan pyöreän tartuntalevyn avulla. Jouhilevät kasvavat usein hyvin lähellä toisiaan, jolloin näyttää siltä kuin rihmat nousisivat samasta levystä. Matalassa vedessä jouhilevä kasvaa vedenpintaa pitkin sen virtauksia myötäillen.
Levinneisyys ja elinympäristö
Jouhilevä on mereinen laji ja sitä esiintyy alueella, joka ulottuu eteläiseltä Itämereltä Suomenlahdelle ja Merenkurkun pohjoisosaan. Jouhilevä on runsaimmillaan saariston suojaisemmissa osissa, myös ulkosaaristossa, vesirajasta n. 10 m syvyyteen saakka, pieniin kiviin, kallioon, simpukoihin tai muihin vesikasveihin kiinnittyneenä. Parhaiten se viihtyy matalassa vedessä.
Lisääntyminen
Jouhilevä on yksivuotinen ja heteromorfinen. Pelkällä silmällä näkyvät yksilöt ovat suvuttomasti lisääntyviä, itiöpesäkkeellisiä sporofyyttejä. Lisääntyminen tapahtuu loppukesästä. jolloin sekovarren pinta peittyy itiöpesäkkeistä. Lisääntymisen jälkeen jouhilevä kuolee ja hajoaa pohjalle, mutta itiöistä kasvaa mikroskooppisen pieniä suvullisia kasvustoja, joiden kasvupaikat ovat Itämeressä tuntemattomia. Nämä kaksikotisten yksilöiden kasvustot talvehtivat ja niiden suvullinen lisääntyminen seuraavana keväänä tuottaa uuden kesäkasvuston.

Kultajouhilevä

Halosiphon tomentosus

Yleiskuvaus
Noin puolen metrin mittainen kultajouhilevä on rakenteeltaan hyvin samanlainen kuin jouhilevä, mutta sen pinta on tyviosia lukuun ottamatta pitkien kullanruskeiden karvojen peittämä. Kultajouhilevä on mereinen laji ja sitä tavataan alueelta, joka ulottuu eteläiseltä Itämereltä keskiselle Suomenlahdelle ja Merenkurkun eteläosaan. Suomen rannikolla kultajouhilevä on melko vähälukuinen, mutta esimerkiksi lounaisrannikolla sitä voi alkukesällä olla paikoin runsaastikin. Lisääntyminen on samanlainen kuin jouhilevällä.

→ Kultajouhilevän levinneisyystietoa (GBIF)

Jouhilevä

Taksonomia

Luokka

Lahko

Heimo

Suku

Laji