Koko
5–15 cm
Ulkonäkö ja erityispiirteet
Mustaluulevä on jopa 15 cm korkuinen, punainen tai punaruskea huisku. Prässättynä sen väri voi olla lähes musta. Mustaluulevän kiinnityslevystä lähtee pääsääntöisesti useita molemminpuoleisesti ja epäsäännöllisesti haarautuneita sekovarsia. Sivuhaarat ovat vuoroittain, samassa tasossa haaroittuneita, mikä antaa levälle sulkamaisen ulkonäön. Useista soluista koostuva keskiranka tuntuu suhteellisen jäykältä, vaikka se on ohut kuten luulevillä yleensä. Mikroskoopilla tai luupilla poikkileikkausta katsottaessa mustaluulevän lähes pyöreää keskisolua ympäröi useimmiten yli kymmenen (10–16) litteää solua, asetelma muistuttaa hieman päivänkakkaran kukkaa. Etenkin Itämeren ulkopuolella kasvavilla rotevammilla yksilöillä on varren tyviosan ulkokehällä lisäksi pieniä kuorisoluja. Solujen pituus vaihtelee paljon, pisimmillään ne ovat 3 kertaa leveyttään pitempiä. Litistyneet solut (“päivänkakkaran terälehdet”) voivat kiertyä spiraalimaisesti varren keskisolun ympärille. Nuorilla yksilöillä voi sekovarsien segmenttien liitoskohdista kasvaa värittömiä, haarukkamaisesti jakautuneita karvoja. Segmenttien välit erottuvat mustaluulevällä selvemmin kuin purppuraluulevällä (P. fibrillosa).
Levinneisyys ja elinympäristö
Mustaluulevä on mereinen ja sitä tavataan melko yleisenä eteläiseltä Itämereltä Suomenlahdelle ja Merenkurkun pohjoisosiin asti. Laji on monivuotinen ja kasvaa 0,5–15 m syvillä alustoilla. Se voi paikoin olla valtalaji sublitoraalin punalevävyöhykkeessä mm. haarukkalevän (Furcellaria lumbricalis) päällyskasvustona.
Lisääntyminen
Mustaluulevä on kaksikotinen ja sen suvulliset vaiheet ovat samannäköisiä.
Samannäköisiä lajeja
Makroskooppisesti laji voidaan sekoittaa lähinnä huiskupunalevään mutta myös hennompaan purppuraluulevään.

Mätänevistä mustaluulevistä lähtee erikoinen haju, joka johtuu bromiyhdisteitä. On arveltu, että yhdisteet auttavat lajia puolustautumaan kasvinsyöjiä vastaan.

Mustaluulevä

Taksonomia

Lahko

Heimo

Tribus

Suku

Laji