Kasvumuoto

Yksivuotinen rento ruoho.
Korkeus

5–30 cm. Varsi rento, koheneva, tyvestä haarova, karheakarvainen (karvat alaspäisiä väkäskarvoja), 4-särmäinen.
Kukka

Teriö suppilomainen (pitkätorvinen), 6–9 mm pitkä, yhdislehtinen, 4-liuskainen, vaalean sinipunainen. Verhiö (4–)6-liuskainen. Heteitä 4. Emiö tyvestä yhdislehtinen, 2-vartaloinen. Kukat perättömiä, muutaman kukan mykerömäisenä, tukilehdellisenä ryhmänä varren ja haarojen latvassa, yhdistyvisiä. Kukintoa pidempiä tukilehtiä 8–10.
Lehdet

4–6 lehden kiehkuroina, alakiehkurat 4-lehtisiä, pian lakastuvia, niiden lapa soikea–vastapuikea, ylemmät 6-lehtisiä, lapa kapeansoikea–kapeanpuikea, ehyt- ja karhealaitainen, keskisuonen alapuoli karhea, lavan pituus noin 1 cm, kärjessä selvä ota. Kasvitieteellisesti kiehkurat muodostuvat lehdistä ja lehtien näköisistä korvakkeista.
Hedelmä

Lähes pyöreä, 4 mm leveä, verholehtien ympäröimä koukkukarvainen 2-osainen lohkohedelmä. Molemmissa lohkoissa 1 siemen.
Kasvupaikka

Puutarhat ja niiden lähistöt, lastauspaikat, joutomaat.
Kukinta

Kesä–syyskuu.

Sinimatara on sukunsa ainoa edustaja niin meillä kuin maailmallakin. Lajia on käytetty väriaineen valmistukseen, ei kuitenkaan sinisen vaan punaisen. Sinimataran juuret ovat lajin nimeen verrattuna epäjohdonmukaisesti punertavia. Jos oikein tarkkoja ollaan kukkien värin suhteen, lajin nimi pitäisi olla vaaleansinipunamatara. Se nyt ei vain ole oikein hyvä nimi, ja sitä paitsi tämä laji aivan tarkasti ottaen ei edes ole matara, vaan se on oman Sherardia -sukunsa ainoa edustaja (joka tieteellisen nimensä on saanut brittiläisen kasvitieteilijä William Sherardin mukaan). Sinimataran englanninkielinen nimi ’field madder’ viittaa peltoon, ’field’, joilla kasvi Brittein saarilla viihtyy oikein hyvin, sekä värimataraan (värikrappi), englanniksi ’madder’ (suomeksi myös ’pöhkömpi’). Kukkimattoman sinimataran voisi pöhkömpi suomalainen sekoittaa karheisiin mataroihin kuten kierumataraan (Galium aparine) tai peltomataraan (G. spurium). Kukkivana sinimatara muistuttaa kovasti peltomarattia.

Peltomaratti

Asperula arvensis

Meillä satunnaisena tavattava, marattien sukuun kuuluva, yksivuotinen peltomaratti muistuttaa kovasti sinimataraa. Peltomaratti näyttää sirommalta ja pystymmältä ja sen lehdet ovat kapeampia. Lähikatse kukkiin paljastaa, kummasta lajista on kysymys: sinimataran kukissa heteet ovat selvästi näkyvillä, peltomaratilla heteet ovat teriön torven sisällä.
Muita meillä satunnaisesti tavattavia Asperula -suvun lajeja ovat värimaratti (A. tinctoria) ja sinimaratti (A. orientalis).

→ Levinneisyyskartta (Kasviatlas, Helsingin yliopisto)

Sinimatara

Taksonomia

Heimo

Alaheimo

Tribus

Suku

Laji